fbpx
0
Pähkinät

Sunnuntaipähkinä 27: Tiimalasit

By 1.5.20167 marraskuun, 2019One Comment

Vappuna pähkinän pitää olla lyhyt ja ytimekäs – eikä liian monimutkainen.
Käytössäsi on kaksi tiimalasia: kahden neljän minuutin tiimalasi ja seitsemän minuutin tiimalasi. Kuinka voit mitata näiden avulla tarkasti 9 minuuttia?
Ratkaisu paljastetaan ensi viikon sunnuntaipähkinän yhteydessä.


Viime sunnuntaipähkinän pohdintaa:
Vaihtoehtoina kummassakin tilanteessa on olla joko varmasti 1500 euroa nykyistä tilaansa rikkaampi tai pelata uhkapeliä, jonka seurauksena on joko 1000 euroa tai 2000 euroa nykytilaansa rikkaampi.
Daniel Bernoullin vuonna 1735 esittämän rahan psykologista arvoa mittaavan utiliteettiteorian mukaan valintatilanteilla ei ole eroa. Kummassakin tilanteessa valintatilanteissa rahojen utiliteetti on sama, varallisuutesi lisääntyy saman verran.
Kuitenkin, jos olet kuten suurin osa ihmisistä, valitsit ensimmäisessä tilanteeessa varman asian ja jälkimmäisessä suosit uhkapeliä. Ensimmäisessä tilanteessa 1500 euron saaminen tuntuu ilmeiseltä voitolta, kun jälkimmäisessä tilanteessa se tuntuu tappiolta.
Kiinnititkö huomiota alun tuhannen tai kahdentuhannen euron lahjaan? Jos olet kuin valtaosa ihmisistä, et ihmeemmin. Valintoihin kuitenkin vaikuttaa se ratkaisevasti se, mikä on valintatilanteiden viitepiste eli se aikaisempi tila, jonka suhteen voitot ja tappiot arvioidaan. Emme useinkaan tiedosta tätä.
Asenteemme voittoihin ja tappioihin perustuu siihen, että yleisesti inhoamme enemmän häviämistä kuin tavoittelemme voittoa.
Daniel Kahneman ja Amos Tversky tunnistivat nämä inhimillisen käyttäytymisen piirteet ja rakensivat niiden pohjalta prospektiteoriansa, joka kuvaa kvantitatiivisesti tilastollisia taipumuksiamme riskeä sisältävissä valintatilanteissa. Heille myönnettiin prospektiteoriasta taloustieteen Nobelin muistopalkinto. Teoria on kuvattu ykistyiskohtaisemmin ja paremmin Kahnemanin kirjassa Ajattelu nopeasti ja hitaasti.
FullSizeRender-1
Ylläoleva kuva tiivistää prospektiteorian kolme olennaista periaatetta. Akselien leikkauspisteessä on valintatilanteen viitepiste. Pystyakseli kuvaa voittojen ja tappioiden psykologista arvoa.
Olennaiset piirteet:

  • Vähenevä herkkyys voitoille ja tappioille. sadan dollarin subjektiivinen arvo on paljon suurempi välillä 0-100 dollaria kuin välillä 100-200 dollaria. Tästä seuraa käyrän S-kirjaimen muoto.
  • Käyrä ei ole symmetrinen viitepisteen (origon suhteen). Tappioiden subjektiivinen tuska on paljon suurempi kuin vastaavien voittojen arvo. Tästä syystä käyrä on paljon jyrkempi origon vasemmalla kuin oikealla puolella.

On mielenkiintoinen kysymys mistä tällainen käyttäytymispiirre on peräisin. Pähkinän valintatilanteessa kyse on vain rahasta ja valinnan seuraukset ovat selvästi hallittavia, eikä taipumuksesta näytä olevan hyötyä.
Evolutiivisessa historiassa suuri osa valintatilanteista on tuskin kuitenkaan ollut tällaisia. Usein todellisen maailman riskit ovat sellaista lajia, että voitot ovat jotakin pientä, mutta tappiot suuria ja peruuttamattomia. Riskianalyytikko Nassim Talebin esimerkin mukaan on merkityksetöntä, noukkiiko höyryjyrän edestä kolikoita vai seteleitä. Toisin sanoen kaiken riskeeraaminen edes suurehkojen voittojen edessä ei ole kestävä strategia.
Kenties riskejä välttelevä käyttäytymisemme on peräisin evolutiivisesta historiastamme, jossa se on estänyt esi-isiämme riskeeraamasta henkeään ja näin pitänyt heidät hengissä.

Prospektiteoriaa kuvaava kuva: Daniel Kahneman, Ajattelu nopeasti ja hitaasti.
Artikkelikuvan lähde: Johann Zoffany – Selected work 24 from Self Portrait: Renaissance to Contemporary (Anthony Bond, Joanna Woodall, ISBN 978-1855143579)., Public Domain.

Juha Pietiläinen

Author Juha Pietiläinen

More posts by Juha Pietiläinen

Join the discussion One Comment

Leave a Reply