Tietokirja-arviot lehdissä vähentyneet jopa 40 %

Jokin aika sitten tässä blogissa julkaistiin kirjoitus, jossa kerrottiin, että inflaatio huomioiden suomalaisten tietokirjojen myynnin arvo on pudonnut puoleen reilussa kymmenessä vuodessa.

Kulttuuritoimittaja Antti Majander tarttui havaintoon ja hakee laskun syitä Helsingin Sanomissa 28.5.2016 julkaistussa kirjoituksessaan internetin aiheuttamasta tietosanakirjojen katoamisesta.

Epäilemättä internet erityisesti ja digitalisaatio yleisemmin ovat merkittäviä tekijöitä, ja tietosanakirjojen katoaminen on niiden ilmeisimpiä vaikutuksia.

Muitakin syitä on havaittavissa helposti, jos katselee ympärilleen avoimin mielin.

Minulla on valmisteilla kirjoitus, jossa tietokirjallisuuden katoamisen syitä ja kulttuurista merkitystä pohditaan laajemmin. Sitä odotellessa nostan esiin kaksi olennaista seikkaa, joita ei ole julkisuudessa liiemmin tai lainkaan käsitelty.

Tällä kertaa olennaisen tutkimustyön on tehnyt Maaria Linko, joka paljastaa Suomen tietokirjalijat ry.:n julkaisemassa selvityksessä Tietokirjallisuuden näkyvyys selailukulttuurissa hätkähdyttäviä faktoja:

  • Lehdissä ei kirjoiteta enää tietokirja-arvioita (s. 70). Tietokirja-arvioiden määrä Helsingin Sanomissa on laskenut viidessä vuodessa 40 % ja Aamulehdessä 30 %. Tietokirjoista kirjoitetaan lukumääräisesti mitaten edelleen yhtä paljon kuin ennen, mutta niitä käsitellään nykyään kolumneissa.

Kolumnin muoto sanelee voimakkaasti myös sisällön, ja kirjoista yleensä napataan yksi idea kolumnin aiheeksi. Kyse on nimen omaan toimituksellisesta linjauksesta.

Enimmäkseen arvioidut tietokirjat ovat elämäkertoja, historiaa, politiikkaa ja yhteiskuntaa käsitteleviä kirjoja (s. 70). Siis myös käsiteltävien tietokirjojen aihepiirit ovat vähentyneet.

  • Kulttuurijournalismi on muuttunut pikemminkin uutisia kuin analyyseja arvostavaksi (s. 73). Vastaavasti kulttuuriosastojen juttujen keskipituus on lyhentynyt. (Alkuperäinen lähde Maarit Jaakkolan väitöskirja vuodelta 2015 on tutustumisen arvoinen.)

Samaan aikaan ulkomaisen kirjallisuuden käännöstuki on pienentynyt 1990-luvulta inflaatio huomioiden noin 90 %. Se on käytännössä lakkautettu.

Tietokirjakustantajilta on siis lyhyessä ajassa kadonnut kaksi tärkeää tuen muotoa.

Toinen on rahallinen. Riskialtis korkealuokkaisen tietokirjallisuuden kustantaminen ei saa minkänlaista taloudellista tukea. Ulkomaisen korkealuokkaisen tietokirjallisuuden käännöstuki riittää tällä hetkellä parin kirjan tekemiseen suomeksi.

Kustantajat ovat laskevilla markkinoilla ymmärrettävästi haluttomia ottamaan vaativan kirjan kustantamisen riskiä. Kulut on maksettava ennen julkaisua ja vasta myöhemmin selviää, pääseekö kirja omilleen.

Toinen kadonnut tuki on lehtien julkaisemat kirja-arviot. Niillä on suuri merkitys kirjan myynnin kannalta. Jos mitään vetoapua ei voi kuvitella saavansa, kustannuspäätöksen tekeminen vaikeutuu entisestään.

Lehdet eivät tietenkään ole vastuussa kirjojen myynninedistämisestä ja markkinoinnista. Lehtien tehtävä on kuitenkin tehdä merkittävistä kirjoista ja niiden sisältämistä ajatuksista uutisia.

Kustantaja tuo merkittävät ajatukset saataville, ja lehdistön tehtävä on nostaa niiden olemassaolo ihmisten tietoisuuteen. Se on osa lehdistön tiedonvälitystehtävää.

Suhde ei ole kumpaakaan suuntaan parasiittinen, vaan symbioottinen. Nyt symbioosi ei voi hyvin.

Antti Majander kehottaa kirjoituksensa lopussa muistelemaan, ”milloin itse viimeksi ostit suomeksi julkaistun tietokirjan”. Se on hyvä kysymys. Jatkoksi voi kysyä seuraavaa:

Jos tärkeistä asioista ei lueta suomeksi kirjoista, miksi niitä luettaisiin suomeksi ylipäätään mistään — edes lehdistä? Miltä näyttää Suomi, jossa tärkeistä asioista ei julkaista tai lueta suomeksi? Haluammeko sellaista tulevaisuutta?

 


Kuva ja teksti on julkaistu Creative Commons -lisenssillä CC-BY-4.0, Juha Pietiläinen/Terra Cognita, 2016. Saat siis käyttää kuvaa ja tekstiä vapaasti myös kaupallisesti, kunhan mainitset tekijän.

Linkki interaktiiviseen kuvaan tässä.

1 Comment

  1. Pingback: Suomenkielisen tietokirjallisuuden ja -kirjan kohtalo – Rötösherranen

gratis Receptpligtig rabatkort 1apotekonline.com Nook color 8gb tablet

Kirjaudu

create an account

Tämä sivusto käyttää evästeitä (cookies). Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää

Käytämme evästeitä sivuillamme toimivuuden parantamiseksi. Evästeet on mahdollista kytkeä pois käytöstä, mutta tällöin sivuston toimivuus heikentyy.

Sulje