Muualta tuodut ajatukset auttavat ymmärtämään maailmaa

Opetusministeriön pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen tarttuu Länsi-Suomen kolumnissaan [1] tärkeään aiheeseen, nimittäin oman kielen merkitykseen ymmärryksen ja merkityksen synnyttäjänä. Heinonen kirjoittaa, kuinka suomenkielisillä tarinankertojilla on meille suomenkielisille ratkaiseva merkitys, kun yritämme ymmärtää maailmaa ja muutosta. Heinonen on oikeassa. Haluaisin kuitenkin laajentaa hänen näkökulmaansa hieman. Osallistuin jokin aika sitten Olli-Pekka Heinosen kanssa samaan Sitran tilaisuuteen, jossa puhuttiin tiedon leviämisestä yhteiskunnassa. Tilaisuudessa esitettiin monenlaisia ajatuksia ja keskustelu käytiin…

Lue lisää…

Tietokirjojen kääntäminen ja suomalainen sivistys

Aleksis Kiven päivänä 10.10.2017. Suomessa julkaistaan yhä vähemmän suomennettua korkealuokkaista tietokirjallisuutta. Monen kustantajan katalogista sitä ei löytynyt tänä vuonna käytännössä lainkaan. Ovatko Suomi ja suomalaiset sulkeutumassa ulkomaailmalta? Terra Cognitan kustantaja ja suomentaja Kimmo Pietiläinen pohtii tässä kirjoituksessaan maailmankulttuurin suomentamisen merkitystä Suomelle ja suomalaisille. Teksti perustuu kääntäjien Mansesta maailmalle -Studia Generaliassa 18.4.2016 Tampereella pidettyyn puheeseen. Sillä lienee kuitenkin myös yleisempää merkitystä, joten julkaisemme sen tässä. ***…

Lue lisää…

Käännös on ovi maailmankulttuuriin, vastine Janne Saarikivelle

Janne Saarikivi kirjoittaa Image-lehden blogissaan(1) englannin kielen ylivallasta, laajasta kielitaidosta ja suomen kielen vaalimisesta ansiokkaasti ja hyvin. Suomen kieli on arvokas ja säilyttämisen arvoinen. Kaikkein arvokkain se on suomalaisille, eikä kukaan muu voi sitä vaalia. Saarikiven kirjoituksesta puuttuu kuitenkin yksi ratkaiseva näkökulma. Kieli voi säilyttää elinvoimaisuutensa vain, jos sillä voidaan käsitellä ajankohtaisia ja merkityksellisiä asioita. Siis kieli, joka jää elämään vain vanhoissa ilmaisuissaan ja lauluissaan,…

Lue lisää…

Terra Cognitan infografiikka: tietokirjallisuus Suomessa

Olemme selvitelleet viime aikoina tietokirjallisuuden vointia Suomessa. Julkaisemme nyt olennaiset löydät tiivistetyssä muodossa infografiikkana. Infogafiikan lopusta löytyvät klikattavat linkit lähteisiin. Haluamme pitää yllä keskustelua tietokirjallisuuden tilasta ja siksi julkaisemme faktoja ja uusia näkökulmia keskustelun tueksi. Aiemmat julkaisumme tietokirjallisuuden tilasta Suomessa löytyvät mm. täältä, täältä, täältä ja täältä. Linkki infografiikkaan täältä. Infografiikka on julkaistu Creative Commons CC-BY-4.0 -lisenssillä, joten voit jakaa ja julkaista sen uudelleen osittain…

Lue lisää…

Tietokirja-arviot lehdissä vähentyneet jopa 40 %

Jokin aika sitten tässä blogissa julkaistiin kirjoitus, jossa kerrottiin, että inflaatio huomioiden suomalaisten tietokirjojen myynnin arvo on pudonnut puoleen reilussa kymmenessä vuodessa. Kulttuuritoimittaja Antti Majander tarttui havaintoon ja hakee laskun syitä Helsingin Sanomissa 28.5.2016 julkaistussa kirjoituksessaan internetin aiheuttamasta tietosanakirjojen katoamisesta. Epäilemättä internet erityisesti ja digitalisaatio yleisemmin ovat merkittäviä tekijöitä, ja tietosanakirjojen katoaminen on niiden ilmeisimpiä vaikutuksia. Muitakin syitä on havaittavissa helposti, jos katselee ympärilleen avoimin mielin.…

Lue lisää…

Ajattelun vinoumat

  Ajattelumme on monella tavoin kaukana rationaalisesta, vaikka emme itse sitä huomaa. Tavat, joilla olemme epärationaalisia, ovat kuitenkin tietyssä mielessä ennalta arvattavia. Ne ilmenevät tilastollisissa tutkimuksissa jonnekin suuntaan vinoina jakaumina verrattuna teoreettisten rationaalisten koehenkilöiden jakaumiin. Näitä tyypillisiä ajattelutaipumuksiamme kutsutaankin kognitiivisiksi eli ajattelun vinoumiksi. Kognitiivisten vinoumien ymmärtäminen on olennainen osa ajantasaista ihmiskuvaa. Seuraavassa lyhyt – eikä missään tapauksessa kattava – lista tunnetuimmista vinoumista ja niihin läheisesti liittyvistä…

Lue lisää…

Korrelaatio ei ole kausaatio

  • Julkaistu kategoriassa Jutut

  Suuraineiston eli big datan aikakaudella tutkimuksessa usein kerätään jättimäinen aineisto, jota aletaan selvittää tietokoneella. Aineistolle esitetään kysymyksiä ja aineisto vastaa. Menetelmä nimi on tiedon tai aineiston louhinta. Sen tuottama merkityksettömän tiedon tulva ohjaa informaatioajan ajattelua ja uskomuksia. Koska aineistoa on paljon, miltei minkä tahansa kahden asian välille voi syntyä korrelaatio eli tilastollinen vastaavuus: asiat näyttävät liittyvän toisiinsa. Kesällä syödään runsaasti jäätelöä ja hukkumiskuolemia on…

Lue lisää…

Kääntäjien merkitys digitaalisella aikakaudella

  Tulevaisuuden kääntäjä ei ole tekoäly, vaan miljoonien ihmiskääntäjien työ yhdistettynä tekoälyyn. Tilastolliseksi konekääntämiseksi kutsutaan teknologiaa, jossa tekoäly tekee arvauksia valtavaan kaksi- tai useampikieliseen rinnakkaiseen aineistoon perustuen. Tekoäly arvaa tekstille käännöksen vertaamalla tilastollisesti samansisältöisiä tekstejä. Muun muassa Google-kääntäjä perustuu tilastolliseen konekääntämiseen ja se osaa kääntää uudet ajatukset vasta, kun sen tietokannassa on riittävä määrä erikielisiä vastineita. Yksinkertaisia asioita koskevien tai rakenteellisesti yksinkertaisten tekstien konesuomennokset ovat…

Lue lisää…

Kuuma käsi jäähtyi

  • Julkaistu kategoriassa Jutut

Vuonna 1983 ilmestyi urheilutieteen kenties tunnetuin artikkeli. Oikeastaan artikkeli liittyy kognitiopsykologiaan ja urheiluväen vastaanoton perusteella se oli heille liian teoreettinen. Minulle sen lukeminen oli suuri valaistuksen hetki. Sen tekijät olivat Thomas Gilovich, Robert Vallone ja Amos Tversky ja otsikko ”Kuuma käsi koripallossa: Satunnaisia sarjoja koskeva väärinkäsitys”. Koripallossa kuuma käsi tarkoittaa sitä, että pelaaja heittää korin useita kertoja peräkkäin. Onko se aito ilmiö vai ei? Kannattaako…

Lue lisää…

Täysi jaksollinen järjestelmä

  • Julkaistu kategoriassa Jutut

  Kulttuurirelativistien kanssa joutuu toisinaan kiistelemään. Heidän mielestään kaikki on sosiaalista konstruktia, kulttuuriympäristön tuote, eikä varsinaista totuutta olekaan. Kun hänelle sanoo, että jos kaikki on sosiaalista konstruktia, niin on kulttuurirelativismikin. He eivät mielellään myönnä olevansa lähtökohtaisesti väärässä. Myöskään vastaesimerkki ei vaikuta. Se on tietysti alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, kulttuurirelativistien inhoaman länsimaisen kulttuurin suuri henkinen saavutus ja ikoni. Dmitri Mendelejev keksi alkuaineiden ominaisuuksien jaksottaisiin samankaltaisuuksiin perustuvan jaksollisen…

Lue lisää…
gratis Receptpligtig rabatkort 1apotekonline.com Nook color 8gb tablet

Kirjaudu

create an account

Tämä sivusto käyttää evästeitä (cookies). Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää

Käytämme evästeitä sivuillamme toimivuuden parantamiseksi. Evästeet on mahdollista kytkeä pois käytöstä, mutta tällöin sivuston toimivuus heikentyy.

Sulje