Terra Cognitan infografiikka: tietokirjallisuus Suomessa

Olemme selvitelleet viime aikoina tietokirjallisuuden vointia Suomessa. Julkaisemme nyt olennaiset löydät tiivistetyssä muodossa infografiikkana. Infogafiikan lopusta löytyvät klikattavat linkit lähteisiin. Haluamme pitää yllä keskustelua tietokirjallisuuden tilasta ja siksi julkaisemme faktoja ja uusia näkökulmia keskustelun tueksi. Aiemmat julkaisumme tietokirjallisuuden tilasta Suomessa löytyvät mm. täältä, täältä, täältä ja täältä. Linkki infografiikkaan täältä. Infografiikka on julkaistu Creative Commons CC-BY-4.0 -lisenssillä, joten voit jakaa ja julkaista sen uudelleen osittain…

Lue lisää…

Tietokirja-arviot lehdissä vähentyneet jopa 40 %

Jokin aika sitten tässä blogissa julkaistiin kirjoitus, jossa kerrottiin, että inflaatio huomioiden suomalaisten tietokirjojen myynnin arvo on pudonnut puoleen reilussa kymmenessä vuodessa. Kulttuuritoimittaja Antti Majander tarttui havaintoon ja hakee laskun syitä Helsingin Sanomissa 28.5.2016 julkaistussa kirjoituksessaan internetin aiheuttamasta tietosanakirjojen katoamisesta. Epäilemättä internet erityisesti ja digitalisaatio yleisemmin ovat merkittäviä tekijöitä, ja tietosanakirjojen katoaminen on niiden ilmeisimpiä vaikutuksia. Muitakin syitä on havaittavissa helposti, jos katselee ympärilleen avoimin mielin.…

Lue lisää…

Ajattelun vinoumat

  Ajattelumme on monella tavoin kaukana rationaalisesta, vaikka emme itse sitä huomaa. Tavat, joilla olemme epärationaalisia, ovat kuitenkin tietyssä mielessä ennalta arvattavia. Ne ilmenevät tilastollisissa tutkimuksissa jonnekin suuntaan vinoina jakaumina verrattuna teoreettisten rationaalisten koehenkilöiden jakaumiin. Näitä tyypillisiä ajattelutaipumuksiamme kutsutaankin kognitiivisiksi eli ajattelun vinoumiksi. Kognitiivisten vinoumien ymmärtäminen on olennainen osa ajantasaista ihmiskuvaa. Seuraavassa lyhyt – eikä missään tapauksessa kattava – lista tunnetuimmista vinoumista ja niihin läheisesti liittyvistä…

Lue lisää…

Korrelaatio ei ole kausaatio

  • Julkaistu kategoriassa Jutut

  Suuraineiston eli big datan aikakaudella tutkimuksessa usein kerätään jättimäinen aineisto, jota aletaan selvittää tietokoneella. Aineistolle esitetään kysymyksiä ja aineisto vastaa. Menetelmä nimi on tiedon tai aineiston louhinta. Sen tuottama merkityksettömän tiedon tulva ohjaa informaatioajan ajattelua ja uskomuksia. Koska aineistoa on paljon, miltei minkä tahansa kahden asian välille voi syntyä korrelaatio eli tilastollinen vastaavuus: asiat näyttävät liittyvän toisiinsa. Kesällä syödään runsaasti jäätelöä ja hukkumiskuolemia on…

Lue lisää…

Kääntäjien merkitys digitaalisella aikakaudella

  Tulevaisuuden kääntäjä ei ole tekoäly, vaan miljoonien ihmiskääntäjien työ yhdistettynä tekoälyyn. Tilastolliseksi konekääntämiseksi kutsutaan teknologiaa, jossa tekoäly tekee arvauksia valtavaan kaksi- tai useampikieliseen rinnakkaiseen aineistoon perustuen. Tekoäly arvaa tekstille käännöksen vertaamalla tilastollisesti samansisältöisiä tekstejä. Muun muassa Google-kääntäjä perustuu tilastolliseen konekääntämiseen ja se osaa kääntää uudet ajatukset vasta, kun sen tietokannassa on riittävä määrä erikielisiä vastineita. Yksinkertaisia asioita koskevien tai rakenteellisesti yksinkertaisten tekstien konesuomennokset ovat…

Lue lisää…

Kuuma käsi jäähtyi

  • Julkaistu kategoriassa Jutut

Vuonna 1983 ilmestyi urheilutieteen kenties tunnetuin artikkeli. Oikeastaan artikkeli liittyy kognitiopsykologiaan ja urheiluväen vastaanoton perusteella se oli heille liian teoreettinen. Minulle sen lukeminen oli suuri valaistuksen hetki. Sen tekijät olivat Thomas Gilovich, Robert Vallone ja Amos Tversky ja otsikko ”Kuuma käsi koripallossa: Satunnaisia sarjoja koskeva väärinkäsitys”. Koripallossa kuuma käsi tarkoittaa sitä, että pelaaja heittää korin useita kertoja peräkkäin. Onko se aito ilmiö vai ei? Kannattaako…

Lue lisää…

Täysi jaksollinen järjestelmä

  • Julkaistu kategoriassa Jutut

  Kulttuurirelativistien kanssa joutuu toisinaan kiistelemään. Heidän mielestään kaikki on sosiaalista konstruktia, kulttuuriympäristön tuote, eikä varsinaista totuutta olekaan. Kun hänelle sanoo, että jos kaikki on sosiaalista konstruktia, niin on kulttuurirelativismikin. He eivät mielellään myönnä olevansa lähtökohtaisesti väärässä. Myöskään vastaesimerkki ei vaikuta. Se on tietysti alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, kulttuurirelativistien inhoaman länsimaisen kulttuurin suuri henkinen saavutus ja ikoni. Dmitri Mendelejev keksi alkuaineiden ominaisuuksien jaksottaisiin samankaltaisuuksiin perustuvan jaksollisen…

Lue lisää…

Suomalaisen tietokirjallisuuden pimeä aine

Suomalaisella tietokirjalla menee hyvin. Vai meneekö? Faktoja suomenkielisen tietokirjallisuuden tilasta ei liiemmin ole tarjolla. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on yrittää penkoa hieman faktoja keskustelun pohjaksi. Viime aikoina tietokirjallisuuden tilasta on kirjoitettu paljon. Tyypillinen tilannekuvaus on, että kustantajilla ei mene kovin hyvin, mutta sentään Suomessa julkaistaan 6700 tietokirjaa vuodessa. Toisten lähteiden mukaan tietokirjoja julkaistaan vuodessa 8000. Tarina vetoaa korkeimalla tasolla asti ja sitä toistellaan pienin variaatioin eri…

Lue lisää…

Kateissa: Maailmankaikkeuden massa

  Suurin osa maailmankaikkeuden massasta on kateissa. Tietämys maailmankaikkeudesta on lisääntynyt parinkymmenen viime vuoden aikana huimasti. Luulisi, että sen salat olisi jo selvitetty. Näin ei kuitenkaan ole, sillä peräti viisi kuudesosaa maailmankaikkeuden massasta on tuntemattonta. Osa maailmankaikkeuden aineesta tunnetaan erittäin hyvin, nimittäin tavallinen atomeista koostuva eli niin sanottu baryoniaine. Siitä koostuvat planeetat, tähdet, mustat aukot ja niin edelleen, myös me. Sitä on kuitenkin vain noin…

Lue lisää…
gratis Receptpligtig rabatkort 1apotekonline.com Nook color 8gb tablet

Kirjaudu

create an account