fbpx
0
Pähkinät

Sunnuntaipähkinä 8: Roomalainen perinnönjako

By 10.1.20166 marraskuun, 20192 Comments

Roomalaiset pähkinät liittyvät usein perintöihin.
Ongelma on seuraava. Kuoleva roomalainen tiesi, että hänen vaimonsa odotti lasta. Mies kirjoitti testamentin, jossa sanottiin, että jos lapsi on poika, hän perii kaksi kolmannesta miehen omaisuudesta ja vaimo kolmanneksen. Jos lapsi on tyttö, tämä perii kolmanneksen ja vaimo kaksi kolmannesta.
Pian miehen kuoleman jälkeen vaimo sai kaksoset, tytön ja pojan. Testamentissa ei kerrottu, miten perintö tulee jakaa tässä tapauksessa. Miten se pitäisi tehdä?
Ongelma löytyy Martin Gardnerin kirjasta Älyniekka: Jokamiehen ongelmakirja (Weilin & Göös, 1965).
Pähkinän ratkaisu julkaistaan ensi sunnuntaipähkinän yhteydessä.
Edelllisen sunnuntaipähkinän ratkaisu:
Käännettävät kortit ovat A, B ja 3. Korttia 2 ei tarvitse kääntää.
Kortti A on käännettävä siksi, että jos sen toisella puolella ei ole parillista lukua, väite on epätosi. Kortti B on käännettävä siksi, että jos sen toiselta puolelta löytyy vokaali, väite on epätosi. (Tehtävässä ei varsinaisesti sanottu, että kortin toisella puolella on aina kirjain ja toisella vokaali. Siksi on oletettava, että kummallakin puolella voi ollal kirjain tai numero.) Kortti 3 on käännettävä siksi, että jos sen toisella puolella on vokaali, väite on epätosi.
Korttia 2 ei tarvitse kääntää, koska väitteestä ei seuraa, että kaikkien parillisten lukujen toiselta puolelta on löydyttävä vokaali. Ainoastaan kaikkien vokaalien toisella puolella pitää olla parillinen luku. Parillisia lukuja voi siis olla muidenkin merkkien takana.
Edellisistä käy ilmi, että menestyksekäs tehtävän ratkaiseminen vaatii pyrkimystä pikemminkin kumota väite kuin vahvistaa se. Kun käyttäytymistaloustieteen perustajin kuuluva Richard H. Thaler on teettänyt testiä opiskelijoilleen, kortti 2 on ollut suhteessa huomattavasti suositumpi kuin kortti 3. Se kertoo siitä, että ihmisillä on vahvistusvinoumaksi kutsuttu taipumus, joka ilmenee pyrkimyksenä etsiä uskomukselleen vahvistavia todisteita.
Toiseksi kortin B kääntämisen epäsuosio havainnollistaa, kuinka vahvistusvinouma saattaa korostua, kun jotkin kumoavat todisteet vaikuttavat perusteettomien oletusten (”kortin toisella puolella on aina numero ja toisella kirjain”) takia epätodennäköisiltä.
Tämän ja muiden vastaavien ajattelun vinoumien löytyminen on johtanut siihen, että klassisen taloustieteen perustava oletus ihmisistä rationaalisina toimijoina on kyseenalaistettu. Ällistyttävästi monella taloustieteen tutkijalla on ollut vaikeuksia hyväksyä käyttäytymistaloustieteen havainnot. Tai kenties se ei olekaan niin suuri yllätys — rationaalisena toimijana itseään pitävä taloustieteilijäkään ei ole turvassa vahvistusvinoumalta.

Juha Pietiläinen

Author Juha Pietiläinen

More posts by Juha Pietiläinen

Join the discussion 2 Comments

Leave a Reply