<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Uncategorized Archives - Terra Cognita</title>
	<atom:link href="https://www.terracognita.fi/category/uncategorized/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.terracognita.fi/category/uncategorized/</link>
	<description>Parasta suomenkielist&#228; tietokirjallisuutta.</description>
	<lastBuildDate>Thu, 07 Nov 2019 12:45:43 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9</generator>

<image>
	<url>https://www.terracognita.fi/wp-content/uploads/cropped-TC-favicon-3-valk-32x32.png</url>
	<title>Uncategorized Archives - Terra Cognita</title>
	<link>https://www.terracognita.fi/category/uncategorized/</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Kirjavinkit ylioppilaslahjoiksi</title>
		<link>https://www.terracognita.fi/uncategorized/kirjavinkit-ylioppilaslahjoiksi/</link>
					<comments>https://www.terracognita.fi/uncategorized/kirjavinkit-ylioppilaslahjoiksi/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Juha Pietiläinen]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 20 May 2018 07:36:57 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.terracognita.fi/tc/?p=4532</guid>

					<description><![CDATA[<p>Onnea uusille ylioppilaille! Sopivassa iässä luettu kirja voi sytyttää elinikäisen kiinnostuksen ja määrittää loppuelämää. Siksi kirja on hieno ja voimaannuttava lahja elämänsä suuntaa pohtivalle ylioppilaalle tai vastavalmistuneelle. Oikean kirjan valitseminen...</p>
<p>The post <a href="https://www.terracognita.fi/uncategorized/kirjavinkit-ylioppilaslahjoiksi/">Kirjavinkit ylioppilaslahjoiksi</a> appeared first on <a href="https://www.terracognita.fi">Terra Cognita</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Onnea uusille ylioppilaille!<br />
Sopivassa iässä luettu kirja voi sytyttää elinikäisen kiinnostuksen ja määrittää loppuelämää. Siksi kirja on hieno ja voimaannuttava lahja elämänsä suuntaa pohtivalle ylioppilaalle tai vastavalmistuneelle.<br />
Oikean kirjan valitseminen ei kuitenkaan ole helppoa. Siksi kokosimme pienen listan, joka auttaa valitsemaan oikean kirjan.<br />
UUTTA<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/energia-ja-sivilisaatio-historia/<br />
Energia on kaiken toiminnan välttämätön ehto. Siksi se on tärkein yhteiskuntien toimintaa kuvaava suure. Ympäristömaantietelilijä Vaclav Smil analysoi teoksessaan, kuinka energia on vaikuttanut yhteiskuntiimme metsästäjä–keräilijöistä nykyiseen, fossiilisten polttoaineiden pyörittämään sivilisaatioomme.<br />
Siirtymä fossiilisiin polttoaineisiin on muuttanut syvällisesti kaikkia yhteiskuntiemme piirteitä ja reunaehtoja: maataloutta, teollisuutta, kuljetusta, aseita, viestintää, taloutta, kaupungistumista, elämänlaatua, politiikkaa ja ympäristöä.<br />
MATEMAATIKOLLE<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/kirjeita-nuorelle-matemaatikolle/<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/miten-valttaa-virheet/<br />
FYYSIKOLLE<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/nyt/<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/kosminen_cocktail/<br />
KEMISTILLE<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/myrkkyjen-paradoksi/<br />
PSYKOLOGILLE<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/ajattelu-nopeasti-ja-hitaasti/<br />
HISTORIOITSIJALLE<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/tykit-taudit-ja-teras/<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/sivilisaatio/<br />
KOODARILLE<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/matikkatuhoaseet/<br />
BIOLOGILLE<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/olemmeko-riittavan-alykkaat-tunnistamaan-kuinka-alykkaita-elaimet-ovat/<br />
MUUSIKOLLE<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/musiikki-ja-aivot/<br />
KAUPPATIETEILIJÄLLE<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/donitsitaloustiede/<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/rahan-nousu/<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/vaarin-kayttaytyminen/</p>
<p>LÄÄKETIETEILIJÄLLE<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/sairauksien-keisari/<br />
YHTEISKUNTATIETEILIJÄLLE<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/miksi-maat-kaatuvat/<br />
http://www.terracognita.fi/tc/product/sosiaalifysiikka/</p>
<p>The post <a href="https://www.terracognita.fi/uncategorized/kirjavinkit-ylioppilaslahjoiksi/">Kirjavinkit ylioppilaslahjoiksi</a> appeared first on <a href="https://www.terracognita.fi">Terra Cognita</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.terracognita.fi/uncategorized/kirjavinkit-ylioppilaslahjoiksi/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Käännös on ovi maailmankulttuuriin, vastine Janne Saarikivelle</title>
		<link>https://www.terracognita.fi/uncategorized/kaannos-on-ovi-maailmankulttuuriin-vastine-janne-saarikivelle/</link>
					<comments>https://www.terracognita.fi/uncategorized/kaannos-on-ovi-maailmankulttuuriin-vastine-janne-saarikivelle/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Juha Pietiläinen]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 07 Jun 2017 10:18:23 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Jutut]]></category>
		<category><![CDATA[mielipide]]></category>
		<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>
		<category><![CDATA[tietokirjallisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.terracognita.fi/tc/?p=3963</guid>

					<description><![CDATA[<p>Janne Saarikivi kirjoittaa Image-lehden blogissaan(1) englannin kielen ylivallasta, laajasta kielitaidosta ja suomen kielen vaalimisesta ansiokkaasti ja hyvin. Suomen kieli on arvokas ja säilyttämisen arvoinen. Kaikkein arvokkain se on suomalaisille, eikä...</p>
<p>The post <a href="https://www.terracognita.fi/uncategorized/kaannos-on-ovi-maailmankulttuuriin-vastine-janne-saarikivelle/">Käännös on ovi maailmankulttuuriin, vastine Janne Saarikivelle</a> appeared first on <a href="https://www.terracognita.fi">Terra Cognita</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Janne Saarikivi kirjoittaa Image-lehden blogissaan(1) englannin kielen ylivallasta, laajasta kielitaidosta ja suomen kielen vaalimisesta ansiokkaasti ja hyvin. Suomen kieli on arvokas ja säilyttämisen arvoinen. Kaikkein arvokkain se on suomalaisille, eikä kukaan muu voi sitä vaalia. Saarikiven kirjoituksesta puuttuu kuitenkin yksi ratkaiseva näkökulma.<br />
Kieli voi säilyttää elinvoimaisuutensa vain, jos sillä voidaan käsitellä ajankohtaisia ja merkityksellisiä asioita. Siis kieli, joka jää elämään vain vanhoissa ilmaisuissaan ja lauluissaan, menettää merkityksensä ja lopulta vaipuu unohdukseen. Kielen umpioituminen on kielen sisältämän maailmankaikkeuden loppu.<br />
Vaikka kielissä on eroja, kielen sanat ja sanojen suhteet viittaavat ajatuksiin, jotka Saarikiven epäilystä huolimatta on mahdollista kääntää, siirtää kieleltä toiselle.<br />
Matematiikkaa opetetaan kaikilla kielillä, ja Pythagoraan lause on sama niillä kaikilla. Sama pätee kaikkeen tieteeseen. Se on yhteistä kulttuuriamme, maailmankulttuuria. Se yhdistää maailman ihmisiä. Siitä sivuun jääminen tarkoittaa jäämistä maailmasta sivuun, ja yritteliäät ihmiset löytävät toisen keinon pysyä maailmankulttuurissa kiinni: omaksuvat toisen kielen. Samalla suomen kielen kehitys pysähtyy.<br />
Maailmankulttuuria voidaan siis välittää kieleltä toiselle kääntämällä. Jos niin ei tehdä, osa ihmisistä putoaa maailmankulttuurin kyydistä kokonaan, vähintään nuo Saarikiven mainitsemat 30 %, luultavasti suurempi osa, arvaan ainakin puolet aikuisista suomalaisista. Haluammeko jättää nämä ihmiset ulkopuolelle?<br />
Maailmankulttuurin vastakohta on kansallinen kulttuuri. Kansallinen kulttuuri on se, mikä meidät erottaa muusta maailmasta, ja köyhtyvä kansallinen kulttuuri on ainoa, mikä maailmankulttuurin kyydistä tippuneille jää.<br />
Se on kansallismielisiksi itseään kutsuvien rasistien teltta Rautatientorilla. Se on roskajulkaisu internetissä. Se on näköalattomuutta ja vaihtoehdottomuutta.<br />
Kustantaja Touko Siltala totesi Helsingin kirjamessuilla vuonna 2016: ”Käännöskirjallisuuden julkaiseminen on vähentynyt dramaattisesti ja vähentyy edelleen. Lukijat ovat kääntyneet suomalaisen kirjallisuuden puoleen. Edellisen kerran samanlaista oli 1930-luvun umpiossa.”(2)<br />
Tätä kannattaa sulatella hetki.<br />
Äidinkieltä kutsutaan ikkunaksi maailmaan. Ikkunasta avautuva näköala ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Koska kieli elää välissämme, kukaan ei voi vaalia sitä yksin. Kieli elää vuorovaikutuksesta.<br />
Kielen vaalimisen ensimmäinen askel on huolehtia siitä, että uudet ajatukset päätyvät suomen kielelle. Se tarkoittaa ajatusten suomentamista. Ja sen jälkeen yhteistä suomenkielistä keskustelua. Siinä kaikki.<br />
Tarkoitukseni ei ole synkistellä. Ratkaisu on yksinkertainen ja ulottuvillamme. Se kuitenkin vaatii ajattelutavan muutosta monilta ihmisiltä.<br />
Se vaatii, että alkukielellä lukemisen ihannoinnista luovutaan. Se vaatii, että toimituksissa ollaan hereillä uusien ajatusten suhteen. Se vaatii, että kustantajat ovat halukkaita ottamaan riskejä ja kustantamaan uusia ajatuksia sisältäviä kirjoja. Se vaatii, että lukijat haluavat haastaa itseään ja ostaa suomennettuja korkealuokkaisia tietokirjoja. Se vaatii, että Suomeen rakennetaan taas tieteellisten tietokirjojen suomentajien ammattikunta. Se vaatii, että kulttuuri-instituutiomme alkavat jälleen ottaa suomentamisen vakavasti juhlapuheiden lisäksi myös teoissaan.<br />
Vastuu on meidän.<br />
***<br />
Lähteet:<br />
(1): http://www.image.fi/image-lehti/englannin-kieli-ei-tarkoita-kansainvalisyytta-vaan-ajattelun-kaventumista-janne<br />
(2): http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002927948.html</p>
<p>The post <a href="https://www.terracognita.fi/uncategorized/kaannos-on-ovi-maailmankulttuuriin-vastine-janne-saarikivelle/">Käännös on ovi maailmankulttuuriin, vastine Janne Saarikivelle</a> appeared first on <a href="https://www.terracognita.fi">Terra Cognita</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.terracognita.fi/uncategorized/kaannos-on-ovi-maailmankulttuuriin-vastine-janne-saarikivelle/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Ehdotus tieteellisen tiedon leviämisen tehostamiseksi</title>
		<link>https://www.terracognita.fi/uncategorized/ehdotus-tieteellisen-tiedon-leviamisen-tehostamiseksi/</link>
					<comments>https://www.terracognita.fi/uncategorized/ehdotus-tieteellisen-tiedon-leviamisen-tehostamiseksi/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Juha Pietiläinen]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 15 Dec 2016 12:13:23 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.terracognita.fi/tc/?p=3841</guid>

					<description><![CDATA[<p>Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) päivittää kansallisen tiedeviestinnän toimenpideohjelman ja pyysi hashtagilla #TiedeStrikesBack ehdotuksia, joilla tutkimustieto saadaan leviämään yhteiskunnassa. Edellinen toimenpideohjelma on luettavissa täältä [PDF]. Koska aiheesta kaivataan julkista keskustelua, julkaisen alla...</p>
<p>The post <a href="https://www.terracognita.fi/uncategorized/ehdotus-tieteellisen-tiedon-leviamisen-tehostamiseksi/">Ehdotus tieteellisen tiedon leviämisen tehostamiseksi</a> appeared first on <a href="https://www.terracognita.fi">Terra Cognita</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://www.tjnk.fi/fi">Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta</a> (TJNK) päivittää kansallisen tiedeviestinnän toimenpideohjelman ja <a href="http://www.tjnk.fi/fi/tiedestrikesback">pyysi</a> hashtagilla #TiedeStrikesBack ehdotuksia, joilla tutkimustieto saadaan leviämään yhteiskunnassa. Edellinen toimenpideohjelma on luettavissa <a href="http://www.tjnk.fi/sites/tjnk.fi/files/tiede-kuuluu-kaikille.pdf">täältä </a>[PDF].<br />
Koska aiheesta kaivataan julkista keskustelua, julkaisen alla kustantaja Markku Sarimaan kanssa laatimamme ehdotuksen. Sen ydinsisältö on, että korkealuokkaisen modernin tietokirjallisuuden suomentamiseen on käytettävä huomattavasti nykyistä enemmän rahaa ja että raha olisi kohdistettava suomentajien työskentelyapurahoiksi.<br />
Suomalaisen tietokirjallisuuden nykytilasta kiinnostuneen kannattaa lukea tekemämme selvitykset <a href="http://www.terracognita.fi/tc/2016/05/19/tietokirjallisuuden-myynti-laskenut-puoleen-vuodesta-2004/">täältä</a> ja <a href="http://www.terracognita.fi/tc/2016/05/19/tietokirjallisuuden-myynti-laskenut-puoleen-vuodesta-2004/">täältä</a>. Tämän <a href="http://www.terracognita.fi/tc/2016/09/08/terra-cognitan-infografiikka-tietokirjallisuus-suomessa/">linkin</a> infografiikasta löytyvät olennaiset faktat tiivistettynä. Huoli tietokirjallisuuden tulevaisuudesta ei ole aiheeton.<br />
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on &#8221;opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla sekä muun kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä.&#8221; Se tekee myös mm. opetusministeriölle esityksiä ja aloitteita eri tavoista edistää tiedon levittämistä maassamme. TJNK:n toimintakertoumus vuosilta 2015-2016 luettavissa <a href="http://www.tjnk.fi/fi/tiedonjulkistamisen-neuvottelukunnan-toimintakertomus-2015-2016">täältä</a>.</p>
<hr />
<p><strong>EHDOTUS TIETEELLISEN TIEDON LEVIÄMISEN TEHOSTAMISEKSI</strong><br />
<strong>TIIVISTELMÄ:</strong><br />
<strong>Haaste:</strong><br />
Ulkoa tulevat uudet ajatukset eivät tavoita suomalaisia, eivätkä leviä suomalaisessa keskustelussa. Niiden leviämisen kannalta olennaisen tärkeitä <i>korkealuokkaisia moderneja tietokirjoja</i> ei julkaista suomeksi kuin muutamia vuodessa. Lisäksi modernin tietokirjan tulevaisuus näyttää epävarmalta.<br />
<strong>Konkreettinen ratkaisuehdotus:</strong><br />
Valtio korottaa opetus- ja kulttuuriministeriön varoista modernien tietokirjojen suomentamiseen tarkoitetut varat 300 000 euroon vuodessa. Varojen jakamisesta vastaisi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.<br />
Esitys ja perustelut yksityiskohtaisemmin alla.</p>
<p><strong>HAASTE</strong><br />
<a href="http://www.tjnk.fi/sites/tjnk.fi/files/tiede-kuuluu-kaikille.pdf">Tiede kuuluu kaikille</a> -toimenpideohjelmassa julistetaan, että Tietokirjallisuus tulee tunnustaa keskeiseksi suomalaiseksi kulttuuritoiminnaksi ja tietokirjallisuuden julkisen tuen määrää lisätään merkittävästi.<br />
Tähän liittyen esitämme, että  valtion merkittävän modernin tietokirjallisuuden suomentamiseen tarkoitetut varat korotetaan vähintään 20 vuoden takaiselle tasolleen.<br />
Miksi? Toimenpideohjelma käsittelee käytännössä suomalaisia tutkijoita kirjoittajina, joilla on vastuu kertoa tieteestä suurelle yleisölle. Tiede toimii siten, että tutkimustulokset ovat vapaita, eikä kenenkään tutkimus nykyään perustu vain hänen omiin havaintoihinsa, vaan suureen määrään muita tutkimuksia, joista yleensä suuri osa on tehty muualla kuin Suomessa.<br />
Kun muualla maailmassa tehdään suuria läpimurtoja tieteessä, kestää kauan ennen kuin jokin suomalainen tutkimushanke ponnistaa niiden pohjalta, ja on edes periaatteessa mahdollista, että suomalainen tutkija voi kirjoittaa omista tutkimuksistaan, joihin sisältyy tätä tietoa. Usein tällaiset läpimurrot ilmaantuvat varsin suppeilla erikoisaloilla, joten tavalliset ihmiset tai alasta vähänkään kauempana olevat tutkijat eivät yleensä edes näe niitä – varsinkaan jos ne eivät ole suomeksi.<br />
Suomalaisen yleisön ja päättäjien pitäisi kuitenkin saada lukea äidinkielellään tällaisista merkittävistä tuloksista mahdollisimman pian. Maailmalla on tapana, että huippututkijat kirjoittavat löydöistään asiasta kiinnostuneille maallikoille ja hiukan kauempana omasta alastaan oleville kollegoilleen. Se on myös osa tieteen prosessia.<br />
Kirjat ovat yleensä paksuja, eikä niiden myynti pienellä kielialueella usein kata suomentamisesta ja julkaisemisesta koituvia kustannuksia. Siksi liiketoimintana uuden tiedon tuominen maailmalta Suomeen ei ole kannattavaa ja jää suurelta osin tekemättä.<br />
Yhteiskunnallemme olisi kuitenkin tärkeää saada tällaista tietoa mahdollisimman tuoreeltaan – muutenkin kuin vain uutisina, joista ei mitenkään voi saada kattavaa kuvaa. Tietokirjan suomentaminen tuo uuden ajatuksen Suomeen kokonaisuutena, hyvin perusteltuna ja valmiina lukijan ajatteluun sovellettavaksi.<br />
Valtion tulee tukea merkittävien uusien tietoteosten suomentamista nykyistä huomattavasti laajemmin.<br />
Tällä hetkellä modernin tietokirjallisuuden ja erityisesti korkeatasoisen modernin luonnontieteellisen tietokirjallisuuden tuominen Suomeen on täysin järjestäytymätöntä ja lähinnä yksittäisten ihmisten ja pienten kustantamoiden työn varassa.<br />
Modernien tietoteosten suomentamisen väheneminen on johtanut myös siihen, että maassamme ei ole varsinaista tietokirjojen suomentajien ammattikuntaa. Sekin nostaa osaltaan suomennosten julkaisemisen kynnystä, sillä kustantajalla ei ole etukäteen varmuutta suomennoksen laadusta, joskus ei edes pätevistä suomentajista.<br />
Valtion tuen lisääminen johtaa siihen, että alalle pyrkiville on useampia tilaisuuksia näyttää osaamisensa ja kehittää ammattitaitoaan. Siitä syntyy ajan mittaan ammattikunta, jonka ansiosta tieteen ajatusten leviäminen Suomessa helpottuu.<br />
Uuden, valtion tukeman järjestelmän luominen on erityisen tärkeää, koska ei ole varmuutta, että alalla tällä hetkellä toimivien työlle (kustantajat, kääntäjät) on jatkajia. Uhkakuvana on, että suurten kustantamoiden penseä suhtautuminen moderneihin tietokirjoihin leviää koko kustannusalalle.<br />
Ehdotuksemme tavoitteena on nopeuttaa uusia ajatuksia sisältävien tietokirjojen tuloa Suomeen. Parhaassa tapauksessa luotavan järjestelmän ansiosta saataisiin merkittäviä uusia tietokirjoja systemaattisesti maahamme jo ilmestymisvuotenaan.<br />
<b></b><br />
<strong>RATKAISUEHDOTUS</strong><br />
Vuonna 2012 valtio tuki tietokirjojen suomentamista 69 986 eurolla. Tämä jaettiin kaikille suomennetuille tietokirjoille. Erilaisten säätiöiden jakama tuki oli suurin piirtein yhtä suuri.<br />
20 vuotta aikaisemmin vastaava valtion tutki oli noin 1,2 miljoonaa markkaa, inflaatiokorjattuna noin 280 000 euroa. Tietokirjojen suomentamiselle ohjatun tuen väheneminen on merkittävästi vaikeuttanut erityisesti modernien tietokirjojen ja samalla uuden ajattelun tuloa Suomeen.<br />
Ehdotamme tilanteen korjaamiseksi, että nykyinen tuki palautetaan 20 vuoden takaiselle tasolleen ja nostetaan 300 000 euroon vuodessa.<br />
Tavoitteena on, että valtio luo järjestelmän, joka varmistaa modernin tietokirjallisuuden nopean tuomisen äidinkielellämme Suomeen. Tuen lisäys painotetaan siten, että koko lisäys (noin 230 000 euroa) kohdennetaan modernin tietokirjallisuuden suomentamiseen.<br />
Tasan 10 000 euron apurahoina erilaisille suomennoksille jaettuna 300 000 eurolla saadaan vuosittain käyntiin 30 kirjaprojektia. Tämä keskimääräinen tuki riittää täysipäiväiseen kirjan suomentamistyöhön keskittymiseen. Nykyään erityisesti Yhdysvalloissa 500–600 sivun teokset ovat tavallisia, joten tuen on oltava riittävän suuri.<br />
Tuen voisi jakaa Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, joka hoitaa jo vastaavanlaisia tehtäviä suomalaisen tietokirjallisuuden piirissä.<br />
Koska riskialttiin ja kalliin modernin tietokirjan kustannuspäätös riippuu usein ulkopuolisesta rahoituksesta, apurahan tulisi olla mahdollista saada ilman valmista kustannuspäätöstä.</p>
<p><b>Helsingissä 14.12.2016</b><br />
Kunnioittavasti,</p>
<p><strong>Juha Pietiläinen</strong>, tietokirjojen suomentaja<br />
<strong>Markku Sarimaa</strong>, kustantaja, Tähtitieteelllinen yhdistys Ursa ry.</p>
<hr />
<p>Teksti on julkaistu Creative Commons <a href="https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi">CC BY 4.0</a> -lisenssillä, joten voit jakaa ja julkaista sen uudelleen osittain tai kokonaan myös kaupallisessa julkaisussa tai tarkoituksessa, kunhan muistat mainita lähteen.</p>
<p>The post <a href="https://www.terracognita.fi/uncategorized/ehdotus-tieteellisen-tiedon-leviamisen-tehostamiseksi/">Ehdotus tieteellisen tiedon leviämisen tehostamiseksi</a> appeared first on <a href="https://www.terracognita.fi">Terra Cognita</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.terracognita.fi/uncategorized/ehdotus-tieteellisen-tiedon-leviamisen-tehostamiseksi/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Tietokirjojen kääntäminen ei ole myöntymistä tappiolle</title>
		<link>https://www.terracognita.fi/uncategorized/tietokirjojen-kaantaminen-ei-ole-myontymista-tappiolle/</link>
					<comments>https://www.terracognita.fi/uncategorized/tietokirjojen-kaantaminen-ei-ole-myontymista-tappiolle/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Juha Pietiläinen]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 09 Jul 2016 07:14:14 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[mielipide]]></category>
		<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://www.terracognita.fi/tc/?p=3618</guid>

					<description><![CDATA[<p>Vastine Tiina Raevaaralle Tietokirjailija Tiina Raevaara ärsyyntyy Suomen Kuvalehden blogikirjoituksessaan väitteestäni, että uudet ajatukset pitää tuoda suomen kielelle nimen omaan tietokirjoja suomentamalla. Raevaaran mukaan tieteen uudet ajatukset ovat täällä jo,...</p>
<p>The post <a href="https://www.terracognita.fi/uncategorized/tietokirjojen-kaantaminen-ei-ole-myontymista-tappiolle/">Tietokirjojen kääntäminen ei ole myöntymistä tappiolle</a> appeared first on <a href="https://www.terracognita.fi">Terra Cognita</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Vastine Tiina Raevaaralle</strong><br />
Tietokirjailija Tiina Raevaara ärsyyntyy Suomen Kuvalehden <a href="http://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/suomen-raja-ei-ole-tieteellisen-ajattelun-raja/">blogikirjoituksessaan</a> väitteestäni, että uudet ajatukset pitää tuoda suomen kielelle nimen omaan tietokirjoja suomentamalla.<br />
Raevaaran mukaan tieteen uudet ajatukset ovat täällä jo, kunhan ne vain saisi ongittua tiedeyhteisöstä. Toisin sanoen yliopistotutkijat voisivat kirjoittaa tietokirjoja tai vastaavia aloistaan ja täten pitää suomalaiset ajan tasalla tieteen uusista ajatuksista.<br />
Jostakin syytä ajatuksella on runsaasti kannatusta ja muun muassa Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta perustaa <a href="http://www.tjnk.fi/sites/tjnk.fi/files/tiede-kuuluu-kaikille.pdf">strategiansa</a> [PDF, s. 3] tälle olettamukselle.<br />
Olen täysin samaa mieltä siitä, että tutkijoiden pitäisi panostaa alastaan kertomiseen. Olen jopa taipuvainen ajattelemaan, että nykyinen yliopiston rahoituskriisi on osin seurausta tutkijoiden epäonnistumisesta viestiä työnsä tärkeydestä.<br />
On kuitenkin perustellut syyt panostaa nimenomaan uusia ajatuksia esittelevien tietokirjojen suomentamiseen.<br />
Ensimmäinen ja tärkein syy on se, että vaikka tiede on kansainvälistä toimintaa, suomalaiset tutkijat eivät suinkaan ole mukana <em>kaikessa</em> maailmalla tehdyssä tieteessä. Kuinka voisivatkaan? Kansainvälinen tiedeyhteisö on valtava ja suomalaisia tutkijoita on lopulta vähän.<br />
Suomalaiset ovat mukana monissa hienoissa tutkimusohjelmissa ja täällä tehdään hienoa tiedettä. Siitä ei kuitenkaan seuraa, että suomalaiset ovat jokaisessa huippuhankkeessa mukana tai edes että suomen tutkijapiireissä olisi tieto – edes pinnallinen – kaikesta mitä maailmalla tapahtuu.<br />
Kirjan kirjoittaminen on vaativa tehtävä ja se vaatii runsaasti tietoa ja näkemystä. Kummankin kehittyminen vaatii työtä ja aikaa. Aikaa ja taitoa vaatii myös itse kirjoitustyö.<br />
Uutta ajatusta tai tieteenalaa esittelevät tietokirjat ovat tyypillisesti jonkun tieteenalan perustajiin kuuluvan kirjoittamia. Se on luonnollista. Uusilla aloilla vain perustajilla on ollut aikaa kehittää alastaan riittävän laaja näkemys. Kuinka monta uuden tieteenalan perustajaa Suomessa on? Kattaako tämä luku edes kohtalaisen osan merkittävistä uusista tieteenaloista?<br />
Usein nimenomaan jokin tietty kirja on synnyttänyt maailmalla merkittävän keskustelun – eräs merkittävän tietokirjan tunnuspiirre. Varsinkaan silloin ei ole perusteltua jättää kyseisen kirjan ajatuksia muille kirjoittajille, toisen käden tiedon varaan. Esimerkki viimeaikaisesta tällaisesta kirjasta on vaikkapa Thomas Pikettyn <em>Pääoma 2000-luvulla</em>.<br />
Tai voidaanko kohtuullisesti odottaa, että esimerkiksi Daron Acemoglun ja James Robinsonin kirja <em>Miksi maat kaatuvat</em>, joka on ensimmäinen yhteiskuntien institutionaalinen historia<em>, </em>esittämä ajattelu olisi voitu kirjoittaa Suomessa? Kuka sen olisi tehnyt? Kirjan lähdeviitteissä ei ole mainittu ainuttakaan suomalaista. Lisäksi kirjan punainen lanka on olennaisesti kirjoittajiensa ajattelun tulosta. Paranisiko se jonkin tutkijan toimimisesta suodattimena? Esimerkkejä on lukuisia.<br />
Toinen suomentamisen puolesta puhuva seikka on tieteensosiologien hyvin tuntema ilmiö, että tiede etenee yhdet hautajaiset kerrallaan. Toisin sanoen vakiintuneissa tutkijoissa, professorikunnassa, on paljon vastahankaa uusien ajatusten omaksumista kohtaan. Esimerkiksi Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria kohtasi aikanaan laajaa vastustusta maailman fyysikoiden huippua myöten. Koko ajatus haluttiin jopa vaientaa.<br />
Oletetaan, että uuden ajattelun tuominen suomen kielelle olisi yliopistotutkijoiden vastuulla. Entä, kun uusi ajattelu haastaa heidän ajattelunsa, kenties tekee heidän elämäntyöstään tieteenhistoriallisen alaviitteen? Kuinka innokkaita tutkijat ovat tällaisissa tilanteissa levittämään uusien ajatusten ilosanomaa? Kokemus osoittaa, että eivät kovin. Kuitenkin juuri tällaisissa tilanteissa tiedon leviäminen ja yleinen keskustelu ovat erityisen tärkeitä.<br />
Tietokirjojen ja ajatusten tuominen maailmalta voi nimittäin jopa hyödyttää tutkimusta. Esimerkiksi 2000-luvun alussa suomalaisten sosiologien keskuudessa tapahtui laajamittainen ihmiskuvan uudelleenarviointi, jossa biologia ja evoluutio hyväksyttiin osaksi sosiologian ihmiskuvaa.<br />
Asiasta kiinnostuneen kannattaa lukea J. P. Roosin ja Anna Rotkirchin <a href="http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/57182">kirjoitus</a> Tieteessä tapahtuu lehdestä, jossa he kuvaavat aikaisemman sosiologian ihmiskuvan ja tuovat tilalle uuden, biologisemman ja todenmukaisemman ihmiskuvan.<br />
Epäilemättä tällainen ihmiskuvan muutos olisi ollut väistämätön jossakin vaiheessa, mutta ilman ulkoista evoluutiopsykologiaa esittelevien suomennettujen tietokirjojen luomaa painetta sen hyväksymisessä olisi mennyt todennäköisesti paljon pitempään. Ajatusten virta ulkoa pakottaa myös alan tutkijat laajempaan keskusteluun, jossa uskovien yhteisössä pätevät argumentit eivät välttämättä riitä. Tieteestä tulee osa yhteiskunnallista keskustelua.<br />
Uusien ajatusten tuominen suomenkieliseen keskusteluun kääntämällä ei ole tappion myöntämistä tai suomalaisen tiedeyhteisön heikkoutta. Se on tosiasioiden myöntämistä. Se on kustannustehokas ja toimiva tapa huolehtia kielen säilymisestä elinvoimaisena. Se auttaa suomalaisia pysymään ajan tasalla tärkeistä uusista ajatuksista, kun ajatukset vielä ovat uusia.</p>
<hr />
<p>Kirjoitus on julkaistu Creative Commons -lisenssillä CC-BY-4.0.<br />
Arttikelikuva perustuu Pieter Bruegel vanhemman maalaukseen Baabelin torni (1560-luku), kuvalähde <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/The_Tower_of_Babel_(Bruegel)#/media/File:Pieter_Bruegel_the_Elder_-_The_Tower_of_Babel_(Vienna)_-_Google_Art_Project_-_edited.jpg">Wikimedia Commons</a>.</p>
<p>The post <a href="https://www.terracognita.fi/uncategorized/tietokirjojen-kaantaminen-ei-ole-myontymista-tappiolle/">Tietokirjojen kääntäminen ei ole myöntymistä tappiolle</a> appeared first on <a href="https://www.terracognita.fi">Terra Cognita</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.terracognita.fi/uncategorized/tietokirjojen-kaantaminen-ei-ole-myontymista-tappiolle/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
