fbpx
0
UncategorizedUutiset

Ehdotus tieteellisen tiedon leviämisen tehostamiseksi

By 15.12.20167 marraskuun, 2019No Comments

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) päivittää kansallisen tiedeviestinnän toimenpideohjelman ja pyysi hashtagilla #TiedeStrikesBack ehdotuksia, joilla tutkimustieto saadaan leviämään yhteiskunnassa. Edellinen toimenpideohjelma on luettavissa täältä [PDF].
Koska aiheesta kaivataan julkista keskustelua, julkaisen alla kustantaja Markku Sarimaan kanssa laatimamme ehdotuksen. Sen ydinsisältö on, että korkealuokkaisen modernin tietokirjallisuuden suomentamiseen on käytettävä huomattavasti nykyistä enemmän rahaa ja että raha olisi kohdistettava suomentajien työskentelyapurahoiksi.
Suomalaisen tietokirjallisuuden nykytilasta kiinnostuneen kannattaa lukea tekemämme selvitykset täältä ja täältä. Tämän linkin infografiikasta löytyvät olennaiset faktat tiivistettynä. Huoli tietokirjallisuuden tulevaisuudesta ei ole aiheeton.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on ”opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla sekä muun kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä.” Se tekee myös mm. opetusministeriölle esityksiä ja aloitteita eri tavoista edistää tiedon levittämistä maassamme. TJNK:n toimintakertoumus vuosilta 2015-2016 luettavissa täältä.


EHDOTUS TIETEELLISEN TIEDON LEVIÄMISEN TEHOSTAMISEKSI
TIIVISTELMÄ:
Haaste:
Ulkoa tulevat uudet ajatukset eivät tavoita suomalaisia, eivätkä leviä suomalaisessa keskustelussa. Niiden leviämisen kannalta olennaisen tärkeitä korkealuokkaisia moderneja tietokirjoja ei julkaista suomeksi kuin muutamia vuodessa. Lisäksi modernin tietokirjan tulevaisuus näyttää epävarmalta.
Konkreettinen ratkaisuehdotus:
Valtio korottaa opetus- ja kulttuuriministeriön varoista modernien tietokirjojen suomentamiseen tarkoitetut varat 300 000 euroon vuodessa. Varojen jakamisesta vastaisi Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.
Esitys ja perustelut yksityiskohtaisemmin alla.

HAASTE
Tiede kuuluu kaikille -toimenpideohjelmassa julistetaan, että Tietokirjallisuus tulee tunnustaa keskeiseksi suomalaiseksi kulttuuritoiminnaksi ja tietokirjallisuuden julkisen tuen määrää lisätään merkittävästi.
Tähän liittyen esitämme, että  valtion merkittävän modernin tietokirjallisuuden suomentamiseen tarkoitetut varat korotetaan vähintään 20 vuoden takaiselle tasolleen.
Miksi? Toimenpideohjelma käsittelee käytännössä suomalaisia tutkijoita kirjoittajina, joilla on vastuu kertoa tieteestä suurelle yleisölle. Tiede toimii siten, että tutkimustulokset ovat vapaita, eikä kenenkään tutkimus nykyään perustu vain hänen omiin havaintoihinsa, vaan suureen määrään muita tutkimuksia, joista yleensä suuri osa on tehty muualla kuin Suomessa.
Kun muualla maailmassa tehdään suuria läpimurtoja tieteessä, kestää kauan ennen kuin jokin suomalainen tutkimushanke ponnistaa niiden pohjalta, ja on edes periaatteessa mahdollista, että suomalainen tutkija voi kirjoittaa omista tutkimuksistaan, joihin sisältyy tätä tietoa. Usein tällaiset läpimurrot ilmaantuvat varsin suppeilla erikoisaloilla, joten tavalliset ihmiset tai alasta vähänkään kauempana olevat tutkijat eivät yleensä edes näe niitä – varsinkaan jos ne eivät ole suomeksi.
Suomalaisen yleisön ja päättäjien pitäisi kuitenkin saada lukea äidinkielellään tällaisista merkittävistä tuloksista mahdollisimman pian. Maailmalla on tapana, että huippututkijat kirjoittavat löydöistään asiasta kiinnostuneille maallikoille ja hiukan kauempana omasta alastaan oleville kollegoilleen. Se on myös osa tieteen prosessia.
Kirjat ovat yleensä paksuja, eikä niiden myynti pienellä kielialueella usein kata suomentamisesta ja julkaisemisesta koituvia kustannuksia. Siksi liiketoimintana uuden tiedon tuominen maailmalta Suomeen ei ole kannattavaa ja jää suurelta osin tekemättä.
Yhteiskunnallemme olisi kuitenkin tärkeää saada tällaista tietoa mahdollisimman tuoreeltaan – muutenkin kuin vain uutisina, joista ei mitenkään voi saada kattavaa kuvaa. Tietokirjan suomentaminen tuo uuden ajatuksen Suomeen kokonaisuutena, hyvin perusteltuna ja valmiina lukijan ajatteluun sovellettavaksi.
Valtion tulee tukea merkittävien uusien tietoteosten suomentamista nykyistä huomattavasti laajemmin.
Tällä hetkellä modernin tietokirjallisuuden ja erityisesti korkeatasoisen modernin luonnontieteellisen tietokirjallisuuden tuominen Suomeen on täysin järjestäytymätöntä ja lähinnä yksittäisten ihmisten ja pienten kustantamoiden työn varassa.
Modernien tietoteosten suomentamisen väheneminen on johtanut myös siihen, että maassamme ei ole varsinaista tietokirjojen suomentajien ammattikuntaa. Sekin nostaa osaltaan suomennosten julkaisemisen kynnystä, sillä kustantajalla ei ole etukäteen varmuutta suomennoksen laadusta, joskus ei edes pätevistä suomentajista.
Valtion tuen lisääminen johtaa siihen, että alalle pyrkiville on useampia tilaisuuksia näyttää osaamisensa ja kehittää ammattitaitoaan. Siitä syntyy ajan mittaan ammattikunta, jonka ansiosta tieteen ajatusten leviäminen Suomessa helpottuu.
Uuden, valtion tukeman järjestelmän luominen on erityisen tärkeää, koska ei ole varmuutta, että alalla tällä hetkellä toimivien työlle (kustantajat, kääntäjät) on jatkajia. Uhkakuvana on, että suurten kustantamoiden penseä suhtautuminen moderneihin tietokirjoihin leviää koko kustannusalalle.
Ehdotuksemme tavoitteena on nopeuttaa uusia ajatuksia sisältävien tietokirjojen tuloa Suomeen. Parhaassa tapauksessa luotavan järjestelmän ansiosta saataisiin merkittäviä uusia tietokirjoja systemaattisesti maahamme jo ilmestymisvuotenaan.

RATKAISUEHDOTUS
Vuonna 2012 valtio tuki tietokirjojen suomentamista 69 986 eurolla. Tämä jaettiin kaikille suomennetuille tietokirjoille. Erilaisten säätiöiden jakama tuki oli suurin piirtein yhtä suuri.
20 vuotta aikaisemmin vastaava valtion tutki oli noin 1,2 miljoonaa markkaa, inflaatiokorjattuna noin 280 000 euroa. Tietokirjojen suomentamiselle ohjatun tuen väheneminen on merkittävästi vaikeuttanut erityisesti modernien tietokirjojen ja samalla uuden ajattelun tuloa Suomeen.
Ehdotamme tilanteen korjaamiseksi, että nykyinen tuki palautetaan 20 vuoden takaiselle tasolleen ja nostetaan 300 000 euroon vuodessa.
Tavoitteena on, että valtio luo järjestelmän, joka varmistaa modernin tietokirjallisuuden nopean tuomisen äidinkielellämme Suomeen. Tuen lisäys painotetaan siten, että koko lisäys (noin 230 000 euroa) kohdennetaan modernin tietokirjallisuuden suomentamiseen.
Tasan 10 000 euron apurahoina erilaisille suomennoksille jaettuna 300 000 eurolla saadaan vuosittain käyntiin 30 kirjaprojektia. Tämä keskimääräinen tuki riittää täysipäiväiseen kirjan suomentamistyöhön keskittymiseen. Nykyään erityisesti Yhdysvalloissa 500–600 sivun teokset ovat tavallisia, joten tuen on oltava riittävän suuri.
Tuen voisi jakaa Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, joka hoitaa jo vastaavanlaisia tehtäviä suomalaisen tietokirjallisuuden piirissä.
Koska riskialttiin ja kalliin modernin tietokirjan kustannuspäätös riippuu usein ulkopuolisesta rahoituksesta, apurahan tulisi olla mahdollista saada ilman valmista kustannuspäätöstä.

Helsingissä 14.12.2016
Kunnioittavasti,

Juha Pietiläinen, tietokirjojen suomentaja
Markku Sarimaa, kustantaja, Tähtitieteelllinen yhdistys Ursa ry.


Teksti on julkaistu Creative Commons CC BY 4.0 -lisenssillä, joten voit jakaa ja julkaista sen uudelleen osittain tai kokonaan myös kaupallisessa julkaisussa tai tarkoituksessa, kunhan muistat mainita lähteen.

Juha Pietiläinen

Author Juha Pietiläinen

More posts by Juha Pietiläinen

Leave a Reply