fbpx
0
mielipide

Kriisivalmius on myös korvien välissä

By 2.4.202010 syyskuun, 2020No Comments
"Tietoa päättäjille" 1600-luvun malliin. Jaakko II ottaa vastaan matemaatikkoja. Maalaus Antonio Verrio, yksityiskohta. ArtUK.

Toimittaja Esa Mäkinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa (28.3.), että tarvitsemme lisää tietoa. Samalla hän luettelee erilaisia koronaepidemiaa koskevia tilastollisia ja malleihin pohjautuvia tiedon muotoja, joita tällä hetkellä kaivataan.

Faktoja kaipaa myös faktantarkastaja Severi Hämäri tuoreessa Etiikka.fi-sivustolla julkaistussa kirjoituksessaan.

Faktoja ja faktantarkistusta tietysti tarvitaan. Tarpeellisen faktojen, tilastojen ja mallien rinnalle tarvitaan kuitenkin laajempaa tieteellistä ajattelua avaavaa tietoa.

Aineisto ja faktat voivat nimittäin tarkoittaa lähes mitä tahansa niiden tulkinnan viitekehyksestä, kansanomaisemmin ilmaistuna ajattelutavasta riippuen.

Helsingin Sanomat korostaa faktojen merkitystä (1.4.2020). Mutta riittävätkö ne?

Tällaisia ylätason ajattelutapoja ovat mm. evoluutioteoria, termofysiikka, systeemiajattelu, tilastotiede ja erilaiset yhteiskuntateoriat.

Siksi suuri osa yhteiskunnan kriisivalmiudesta on itse asiassa kansalaisten korvien välissä. Ajattelu ohjaa toimintaamme sekä yksilöiden että yhteiskunnan tasolla, ja tarkoituksenmukainen toiminta vaatii, että ihmisillä on ollut mahdollisuus kehittää ajatteluaan jo ennen kriisin iskemistä.

Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset kansasta päättäjiin pääsevät tutustumaan ajantasaisesti ja omalla kielellään tieteen keskeisiin ajatuksiin – sekä uusiin että vakiintuneisiin.

Ajattelun kehittäminen vaatii polttoaineekseen uusia ajatuksia ja kypsyttelyä. Lisäksi se vaatii keskustelua. Kun suomeksi lukee, osaa myös suomeksi keskustella.

Se vaatii myös aikaa. Siinä vaiheessa kun kriisi on jo käynnissä, tarvittava ajattelun kehittäminen voi olla jo myöhäistä. Esimerkiksi riskiasiantuntija Nassim Nicholas Talebin hyödyllisiksi osoittautuneet ajatukset päätöksenteosta suuren epävarmuuden vallitessa eivät sisäisty hetkessä. Mediasta välittyneen kuvan perusteella ne ovat myös olleet vieraita monelle, jonka ne olisi pitänyt tuntea.

Ei ole tavatonta, että infektiotautien asiantuntija ei tunne päätöksentekoon liittyvää ajattelua. Eikä ole ihme, että ekonomisteilla on epidemiologia huonosti hallussa. Niitä ei käsitelty koulutuksessa, eikä ollut tarkoituskaan.

Näihin ja moniin muihin erikoisalansa ulkopuolisiin ajatuksiin voi kuitenkin tutustua esimerkiksi kirjoista, kunhan niitä on saatavilla ja niistä keskustellaan julkisesti. Se on sivistystä.

Yhteiskunnan resilienssi vaatii siis tieteen ajatusten johdonmukaista ja jatkuvaa tuomista suomen kielelle.

Tätä on Suomessa laiminlyöty pitkään. Se ei ole uutinen tätä kanavaa seuranneille, kuten ei seuraava toimenpide-ehdotuskaan. Toistetaan se kuitenkin, koska asia on edelleen samassa tilassa kuin on ollut pitkään.

Tärkeät ajatukset leviävät maailmalla tietokirjoissa ja niiden suomentaminen on tehokas tapa tuoda ajatuksia suomalaisten saataville. Alan huippuasiantuntijan, kenties jopa perustajan kirjoittama tietokirja soveltuu myös erinomaisesti edellä mainittujen alakohtaisten ajattelutapojen omaksumiseen.

Korkealuokkaisten tietokirjojen tuominen suomeksi on kuitenkin käytännössä jätetty yksittäisten tekijöiden harteille. Matalan julkisen tuen lisäksi myös media on vähentänyt vuosien mittaan tärkeiden suomennettujen tietokirjojen käsittelyä.

On huolehdittava, että suomalaisten saatavilla on ajantasainen ja kattava tarjonta modernia tieteeseen perustuvaa ajattelua ja että se saavuttaa suomalaiset kaikissa kerroksissa. Systeemiajattelun käsittein ajatusten virta ja varanto.

Kun meneillään olevasta kriisistä viisastuneena pohditaan Suomen kriisivalmiutta, on kiinnitettävä huomiota myös aineettomaan puoleen. Sen pystyttäminen on yhtä todellinen ponnistus kuin muidenkin yhteiskunnan rakenteiden ja vaatii vastaavaa näkemystä ja johdonmukaisuutta.

Oikeiden ajatusten löytyminen oikeasta paikasta oikeaan aikaan voi olla kohtalonkysymys.

–Juha Pietiläinen

Juha Pietiläinen

Author Juha Pietiläinen

More posts by Juha Pietiläinen

Leave a Reply