Maineikas toksikologi John Timbrell korostaa, että myrkyt ovat luonnon maailman osa, ja luonto on oppinut reagoimaan niihin asianmukaisella tavalla. Ymmärtämällä luonnon ja ihmisen itsensä tarkoituksella tai vahingossa valmistamien myrkkyjen tiedettä voimme arvioida kemikaalien todelliset riskit ja opimme elämään niiden kanssa turvallisesti.

The post Myrkkyjen paradoksi appeared first on Terra Cognita.

Viime vuosina on paljastunut DNA:n uusi, tärkeä ulottuvuus: se sisältää valtavan, yksityiskohtaisen aineiston lajien sopeutumisesta ja muuttumisesta. Nyt tiedämme täsmälleen, mitkä DNA:n muutokset ovat johtaneet esimerkiksi kylmissä merissä eläviin, hemoglobiinittomiin jääkaloihin tai märehtiviin apinoihin.

Viimeinkin ymmärrämme sekä miten kelpoisin jää eloon että miten se on valmistettu.

Tutkijat osaavat tehdä nyt elämällekin television rikossarjojen oikeuslääketieteellisen DNA-testin, ja se todistaa kiistatta Darwinin keskeiset periaatteet, mutta lisäksi se on tuottanut useita yllätyksiä.

Jokaisen eliön DNA:ssa on joukko ”kuolemattomia” geenejä, jotka ilmaantuivat kolmisen miljardia vuotta sitten ja jotka ovat luonnonvalinnan ansiosta selviytyneet mutaatioiden jatkuvasta pommituksesta.

Toinen yllätys on fossiiligeenien löytyminen. Nämä DNA:n palat olivat aikoinaan ehjiä ja esi-isiemme käytössä, mutta kun niiden käytöstä luovuttiin, mutaatiot tuhosivat ne. Nyt ne selittävät, miten piirteemme ovat syntyneet.

Ehkä suurin yllätys on, miten DNA-aineisto todistaa, että evoluutio voi toistaa ja toistaakin itseään. Samankaltaisia tai samoja sopeutumia on havaittu niinkin erilaisista lajeista kuin perhosista ja ihmisistä. Tämän seurauksena kaatuu vanha ajatus, että uudelleen alettuaan elämä johtaisi nykyisestä täysin poikkeavaan tulokseen.

Kelpoisimman valmistus kertoo, miten uudet tulokset kiistatta osoitavat, että evoluutio on todellista, ja miten evoluutio toimii lajien, yksilöiden ja geenien tasolla.

Sean B. Carroll on genetiikan professori University of Wisconsin–Madisonissa ja Howard Hughes Medical Instituten tutkija. Hänen aikaisempi teoksensa Loputtomat kauniit muodot käsittelee alkionkehitystä ja evoluutiota.

The post Kelpoisimman valmistus appeared first on Terra Cognita.

Kynttilän kemiallinen historia perustuu Faradayn palamista käsitteleviin luentoihin, joissa keskeisenä esimerkkinä on kynttilä. Kemian keskeiset käsitteet paljastuvat luontojaan Faradayn yksinkertaisista kynttilällä tekemistä kokeista.

Kynttilän kemiallinen historia on edelleen täysin luettavissa ja ymmärrettävissä, mikä osoittaa, että kemian perusteet ovat luonnontieteen vanhimpia vakiintuneita asioita.

The post Kynttilän kemiallinen historia appeared first on Terra Cognita.

Siitä syntyi alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Se on modernin kemian perusta. Se myös nousi aikamme suurten henkisten saavutusten joukkoon ja se on nykyajan keskeisiä ikoneja.

Mendelejevin uni kartoittaa alkuaine- ja atomiajatusten kehitystä antiikin ajoista alkuaineiden jaksollisen järjestelmän syntyyn hauskasti, maanläheisesti ja maailman aineellisen rakenteen selvittäjiä syvästi arvostaen.

The post Mendelejevin uni appeared first on Terra Cognita.

The post Atomi appeared first on Terra Cognita.

…sanoi tiedemies on kokoelma tiedemiesten sanontoja. Niistä riittää ammennettavaa juhlaan ja arkeen, vakaviin tilaisuuksiin ja hauskanpitoon.

The post …sanoi tiedemies appeared first on Terra Cognita.

Mahtavista saavutuksistaan huolimatta hän on jäänyt kansan silmissä pyhimykseksi ja etäiseksi neroksi.

Susan Quinn on tutkinut Marie Curien sukulaisten ja ystävien vastikään julkisiksi tulleet yksityiset paperit ja muut asiakirjat. Tämän työn tuloksena hän on kirjoittanut maineikkaan tutkijan elämäkerran, jossa tämä osoittautuu intohimoiseksi ja monitasoiseksi ihmiseksi.

Tässä teoksessa seurataan Marien elämää itsepäisestä 16-vuotiaasta kotiopettajasta, joka opiskeli yöllä, Pierre Curien kanssa koettuun rakkauteen ja tieteelliseen yhteistyöhön, heidän hämmästyttävän tasa-arvoiseen avioliittoonsa ja Pierren traagiseen kuolemaan. Tässä teoksessa kerrotan myös, miten Ranskan tiedeakatemia ei ottanut Marie Curieta jäsenekseen ja miten ranskalainen julkisuus kohteli häntä, kun hänellä oli miltei toisen Nobelin palkinnon maksanut romanssi tiedemiestoverin kanssa.

Marie Curie on 1900-luvun keskeinen naisvaikuttaja ja hän on ollut tärkeä esikuva myös monille suomalaisille naisille, jotka ovat lähteneet luomaan uraansa miesten maailmaan. Tämä elämäkerta on ensimmäinen, joka tekee täyttä oikeutta Marie Curien poikkeukselliselle elämälle.

The post Marie Curie appeared first on Terra Cognita.

Edward O. Wilson on Harvard Universityn eläintieteen professori, muurahaistutkimuksen auktoriteetti ja sosiobiologian perustaja. Kaksi hänen teostaan on saanut Pulizerin palkinnon.

The post Konsilienssi appeared first on Terra Cognita.

Osaamme rakentaa synteettistä ihoa, verta ja luuta. Osaamme rakentaa informaation supervaltatien lasista. Osaamme rakentaa materiaaleja, jotka korjaavat itsensä, jotka paisuvat ja taipuvat kuin lihakset, jotka hylkivät kaikkea mustetta ja maalia, jotka vangitsevat Auringon energian. Tässä kirjassa kerrotaan, miten ne valmistetaan.

New Scientist -lehti totesi tästä teoksesta: ”Myy paitasi ja osta tämä kirja”.

The post Mittojen mukaan appeared first on Terra Cognita.

The post Kärpänen, hiiri ja ihminen appeared first on Terra Cognita.