Masennus on eläinkunnassa suhteellisen yleistä. Ihmisen ja muiden nisäkkäiden lisäksi muun muassa kalat ja hyönteiset voivat masentua. On siis perusteltua ajatella, että mielialan lasku on evoluution tuottama sopeutuma tilanteisiin, joissa siitä on ollut hyötyä eläimen luonnollisessa elinympäristössä.

Tässä kirjassa tarkastellaan masennusta evoluutiopsykologian näkökulmasta evoluution tuottamana sopeutumana erilaisiin vastoinkäymisiin, joita ihmislaji on evolutiivisessa historiassaan joutunut kohtaamaan. Vaikka tietyssä ympäristössä masennuksen oireet ovat olleet peräti hyödyllisiä ja lisänneet ihmislajin kelpoisuutta, nykyisessä ympäristössä ne eivät kuitenkaan aina toimi samoin.

Tästä lähtökohdasta Rantala rakentaa uuden masennuksen teorian, jonka mukaan masennus on itse asiassa kaksitoista eri sairautta, jotka perustuvat eri evoluutiossa syntyneisiin mekanismeihin.

Teoria tarjoaa selityksen sille, miksi tietty masennusta laukaiseva tekijä aiheuttaa tietynlaiset oireet. Nykyiset elämäntavat johtavat helposti kliiniseen masennukseen, joka on aivojen tulehdustila, jonka seurauksena masennuksen oireet saavat sairaskäyttäytymisen piirteitä eivätkä enää auta masentunutta selviytymään.

Mikäli teoria osoittautuu oikeaksi, se haastaa myös masennuksen vallitsevat hoitokäytännöt, jotka perustuvat lähinnä oireen hoitoon. Masennus ei ole pelkkä mielen ongelma, vaan usein mitä suurimmassa määrin myös kehon ongelma, joka saa alkunsa mm. matala-asteisista tulehduksista. Teoriasta seuraa, että jokaista masennustyyppiä olisi hoidettava eri tavalla, joka huomioi sen evolutiivisen alkuperän.

Evoluutiopsykologian ja evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala on väitellyt filosofian tohtoriksi biologian ja psykologian alalta. Hän on julkaissut yli 190 tieteellistä artikkelia. Rantala opettaa evoluutiopsykologiaa Turun yliopiston biologian laitoksella.

Artikkeli Markus J. Rantalasta Masennuksen biologiasta Helsingin Sanomissa.

Markus J. Rantala Turun kirjamessuilla 2019. Kuva: Juha Pietiläinen.

The post Masennuksen biologia appeared first on Terra Cognita.

Kuinka monta kertaa olet tsekannut puhelimesi tänään?

Miksi on niin vaikeaa vastustaa sosiaalista mediaa, sähköpostia ja sovellusten jakamista?

Ja miksi katsot vielä yhden jakson televisiosarjasta? Koska sinulla voi olla käyttäytymisaddiktio.

Viime vuosina media ja teknologia ovat hioneet huomiosi kiinnittämisen ja otteessaan pitämisen taidon lähes täydelliseksi ja erittäin tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Samalla ne ovat muuttaneet miljardien ihmisten ja ennen kaikkea nuorten käyttäytymistä.

Lääketieteen mittapuulla tämä ilmenee maailmalla leviävänä ennen näkemättömänä ja maailmanlaajuisena käyttäytymisaddiktion pandemiana, jonka ytimessä ovat näytöt.

Mutta mikä on käyttäytymisaddiktio?

Vastustamaton kertoo tietokonepeleistä televisiosarjojen koukkuihin ulottuvilla esimerkeillä, miten näihin tuotteisiin on rakennettu riippuvuuden aiheuttavia piirteitä ja miten taloudellinen voitto on näiden toimien ainoa motiivi. Se kertoo, miten käyttäytymisaddiktiot poikkeavat päihdeaddiktioista ja miksi käyttäytymisaddiktiot ovat vaarallisia.

Adam Alter, kuva John Fitzgerald.

Adam Alter on psykologian apulaisprofessori New York Universityn Stern School of Businessissä.

Kirjan arvio The Guardianissa.

Kirjan arvio Evening Standardissa.

The post Vastustamaton appeared first on Terra Cognita.

The post Suuri eturauhashuijaus appeared first on Terra Cognita.

Aiheet ulottuvat modernin geologian synnystä Darwinin kehitysopin saapumiseen maahamme ja ensimmäisiin sen kannalle asettuneisiin suomalaisiin luonnontutkijoihin.

Anto Leikolan kirjoituksissa toteutuu yksi tiedemiehen vastuun tärkeimmistä piirteistä. Tiedemiesten velvollisuutena on nykyään enemmän kuin koskaan ajatella tieteenalaansa kulttuurin kokonaisuuden puitteissa. Näin he rikastuttavat tätä ei vain teknisesti tärkeillä tiedoilla, vaan myös tieteestään syntyneillä ideoilla.

The post Seitsenpäinen polyyppi appeared first on Terra Cognita.

Maineikas toksikologi John Timbrell korostaa, että myrkyt ovat luonnon maailman osa, ja luonto on oppinut reagoimaan niihin asianmukaisella tavalla. Ymmärtämällä luonnon ja ihmisen itsensä tarkoituksella tai vahingossa valmistamien myrkkyjen tiedettä voimme arvioida kemikaalien todelliset riskit ja opimme elämään niiden kanssa turvallisesti.

The post Myrkkyjen paradoksi appeared first on Terra Cognita.

Aikojen saatossa käsitys syövästä on muuttunut. Vielä sata vuotta sitten sitä koskevat tiedot olivat erittäin vähäiset ja hoito laajaa kirurgiaa.

Röntgensäteiden keksimisen jälkeen toiseksi aseeksi tuli sädehoito. Ja viime vuosisadan puolivälissä löydettiin muutamia kemikaaleja, joilla voidaan käydä joitakin syövän muotoja vastaan. Syntyi kemoterapia.

Kolmisenkymmentä vuotta sitten järeän hoidon rinnalle tuli saattohoito ja syöpäpotilaat saivat kuolla arvokkaasti.

Samaan aikaan syöpäbiologia tutki syövän toimintaa solutasolla ja tällä hetkellä käsitys syövän luonteesta alkaa olla pääpiirteissään tiedossa. Ja ongelman valtavuus on selkiytymässä.

Ihminen on oppinut hoitamaan joitakin syöpiä, viivyttämään niiden etenemistä ja ehkä jopa parantamaan joitakin syövän muotoja. Taistelu on kuitenkin vasta alussa.

Siddhartha Mukherjee on lääketieteen apulaisprofessori Columbia Universityssa.

The post Sairauksien keisari appeared first on Terra Cognita.

Wranghamin mullistava teoria osoittaa, että siirtymä raa’asta ravinnosta kypsennettyihin ruokiin oli keskeinen vaihe ihmisen evoluutiossa. Ihmisyys alkoi, kun esi-isämme alkoivat käyttää tulta.

Kun esi-isämme alkoivat kypsentää ruokaansa tulella, ruoansulatusjärjestelmämme kutistui ja aivomme kasvoivat. Aikaisemmin raa’an ruoan pureskeluun kulunut aika voitiin käyttää metsästämiseen ja leirin hoitamiseen. Ruoan kypsentämisestä tuli parisidosten ja avioliiton perusta, siitä syntyi kotitalous ja se johti jopa sukupuoleen perustuvaan työnjakoon.

Tulella kypsennetty jäljittää ihmisen elämän eri piirteet ruokavaliomme kehittymiseen ja tulen käyttöön ja avaa uuden näkemyksen siitä, miten meistä tuli nykyinen sosiaalinen, älykäs ja seksuaalinen ihmislaji.

Richard Wrangham on biologisen antropologian professori Harvardin yliopistossa, Peabody Museumin kädellisten käyttäytymisbiologian kuraattori ja Kibalen simpanssiprojektin johtaja Ugandassa. Hän on kirjoittanut useita oppineita teoksia alaltaan.

The post Tulella kypsennetty appeared first on Terra Cognita.

The post Verenkierrosta appeared first on Terra Cognita.

Lääkäri ja kirjailija Arno Karlen kertoo tarttuvien tautien dramaattisen historian. Rooman ja Kiinan keisarikuntia koetelleista tuhka- ja isorokoista, Amerikan intiaanit tuhonneista taudeista, nytkin elinvoimaisista pitaalista ja tuberkuloosista sekä vuonna 1918 kymmeniä miljoonia tappaneesta influenssasta hän siirtyy uusiin uhkiin.

AIDS, Ebola-virus ja monet muut ovat ihmiskunnan uusia uhkia ja haasteita. Kulkutaudit syntyvät ympäristön ja elintapojen muutoksista, matkustamisesta, teknologiasta, ruokavaliosta, vaatteista ja seksuaalielämästä.

Arno Karlen sanoo, että eloon jäämisen ensimmäinen askel on yrittää ymmärtää ihmisen ja mikrobin monimutkaista ja alati muuttuvaa suhdetta.

The post Mikrobit ja ihminen appeared first on Terra Cognita.

Steven Austad on eläintieteilijä ja vanhenemisen biologian tunnustettu tutkija. Hän esittää sekä maallikoille että ammattilaisille tasapainoisen, vanhenemista koskevan tiedon yhteenvedon.

Tämä teos auttaa ymmärtämään, että vanheneminen on kiehtova ongelma, elämän keskeinen piirre, eikä synkkä väistämättömyys, jona se usein esitetään.

The post Miksi vanhenemme? appeared first on Terra Cognita.