Tässä hätkähdyttävässä teoksessa neurotieteililijä Robert Sapolsky vie kiehtovalle tutkimusmatkalle neurotieteen hämmästyttäviin ja intuitiomme haastaviin tuloksiin, jotka kyseenalaistavat vapaan tahdon olemassaolon. Sapolskyn mukaan vapaa tahto on pelkkä fantasia: hermoston toiminnasta ei ole löytynyt ainoatakaan piirrettä, joka voidaan yhdistää vapaaseen tahtoon, eikä yksikään aivojen ilmiö ole riippumaton biologiasta.

Yleisen käsityksen mukaan vapaan tahdon puuttuminen johtaa kaaokseen ja pahuuteen, mutta Sapolsky väittää, että asia on täysin päinvastoin. Oikea vapaata tahtoa koskeva ajattelun viitekehys johtaa inhimillisempään, onnellisempaan ja oikeudenmukaisempaan maailmaan.

Robert Sapolsky on biologian, neurologian ja neurokirurgian emeritusprofessori Stanfordin yliopistossa. Hän on maailman johtavia neurotieteilijöitä.

The post Määrätty appeared first on Terra Cognita.

Oletko ajatellut, että maapallo on ainoa tunnettu planeetta, jolla esiintyy tulta? Tuli on nimittäin elävän maailman tuote. Liekit alkoivat roihuta, kun elämä nousi merestä maalle. Parinmiljoonan viime vuoden mittaan ihminen oppi käyttämään tulta ja muutti sekä itsensä että muun elämän maapallolla.

Tulella kypsentäminen antoi ihmiselle lyhyemmän ruoansulatuksen ja suuremmat aivot.
Niiden avulla ihminen käytti tulta muovatakseen maiseman ja luonnon itselleen suotuisaksi,

Ihminen käytti niiden avulla tulta suoraan maanviljelyssä, ja myöhemmin epäsuoraan erilaisissa polttamisen teknologioissa, jotka laajensivat tulen käytön esimerkiksi liikenteeseen. Tulokset tekivät ihmisestä maapallon domoinoivan lajin ja johtivat muun muassa ilmastonmuutokseen.

Syntyi pyroseeni, vaikuttavuudessaan ja kattavuudessaan jääkauteen rinnastuva tulikausi.

Pyroseeni on radikaali uusi näkemys ihmisen ja tulen yhteisestä evoluutiosta, joka vetää syvällisyydessään vertoja Jared Diamondin Tykit, taudit ja teräkselle. Se kertoo myös, mihin meidän on ryhdyttävä ennen kuin on liian myöhäistä.

Stephen J. Pyne on Arizona State Universityn emeritusprofessori ja maineikas tulen ja luonnon vuorovaikutuksen tutkija.

The post Pyroseeni appeared first on Terra Cognita.

Historiallisesti tietoisuuden luonnetta on pidetty henkisenä tai filosofisena ongelmana, mutta nyt tieteellinen tutkimus on johtamassa vakuuttaviin teorioihin tietoisuudesta ja itseydestä.

Radikaalina väitteenä on, että emme havaitse maailmaa objektiivisesti, vaan olemme oikeastaan ennustuskoneita. Keksimme maailman jatkuvasti uudelleen ja korjaamme käsitystemme virheitä jatkuvasti mikrosekunnista toiseen. Ja nyt osaamme havainnoida, miten aivot synnyttävät tietoisuuden prosessin.

Sinuna oleminen pyrkii ymmärtämään tietoisuuden biologisen perustan.
Anil Seth on brittiläinen tietoisuuden tutkija ja yksi tärkeimmistä alan uusien ajatusten kehittäjistä.

The post Sinuna oleminen appeared first on Terra Cognita.

Edvard Westermarck (1862–1939) on luultavasti kaikkien aikojen merkittävin suomalainen tieteilijä. Hänen mukaansa luonnonvalinta on varustanut ihmismielen erityisillä perhettä rakentavilla tunteilla yhteisten jälkeläisten hoitamista varten. Hänen yli satavuotiaan teoriansa ydin on täysin nykyisen evoluutiobiologian ja -psykologian mukainen.

Sosiologi Heikki Sarmaja tarkastelee tässä kirjassa Westermarckin työtä ja ajatuksia sekä historiallisessa että nykytieteen valossa. Samalla hän tarjoaa kiehtovan näkökulman yhteen viime aikojen tärkeimmistä tieteellisen paradigman muutoksista, kun biologiset näkökulmat ovat alkaneet jälleen yleistyä ihmistieteissä.

Jos olet aivan varma, että jossain maailmassa on tai on ollut kulttuureja, joissa ihmiset eivät tunne rakastumista ja mustasukkaisuutta, tämä kirja tuskin on sinulle. Kaikille teille myötäsyntyisellä tavalla rakastuneille, asiasta epävarmoille tai yleensä tiedonhaluisille kirja tarjoaa löytöretken perhetunteiden alkuperään ja vaikutuksiin.

Edvard Westermarck Marokossa 1907–1909. Taustalla Sidi Abdesslam el-Baqqali. Kuva: Åbo Akademin kuvakokoelmat.

The post Perheen synty appeared first on Terra Cognita.

Masennus on eläinkunnassa suhteellisen yleistä. Ihmisen ja muiden nisäkkäiden lisäksi muun muassa kalat ja hyönteiset voivat masentua. On siis perusteltua ajatella, että mielialan lasku on evoluution tuottama sopeutuma tilanteisiin, joissa siitä on ollut hyötyä eläimen luonnollisessa elinympäristössä.

Tässä kirjassa tarkastellaan masennusta evoluutiopsykologian näkökulmasta evoluution tuottamana sopeutumana erilaisiin vastoinkäymisiin, joita ihmislaji on evolutiivisessa historiassaan joutunut kohtaamaan. Vaikka tietyssä ympäristössä masennuksen oireet ovat olleet peräti hyödyllisiä ja lisänneet ihmislajin kelpoisuutta, nykyisessä ympäristössä ne eivät kuitenkaan aina toimi samoin.

Tästä lähtökohdasta Rantala rakentaa uuden masennuksen teorian, jonka mukaan masennus on itse asiassa kaksitoista eri sairautta, jotka perustuvat eri evoluutiossa syntyneisiin mekanismeihin.

Teoria tarjoaa selityksen sille, miksi tietty masennusta laukaiseva tekijä aiheuttaa tietynlaiset oireet. Nykyiset elämäntavat johtavat helposti kliiniseen masennukseen, joka on aivojen tulehdustila, jonka seurauksena masennuksen oireet saavat sairaskäyttäytymisen piirteitä eivätkä enää auta masentunutta selviytymään.

Mikäli teoria osoittautuu oikeaksi, se haastaa myös masennuksen vallitsevat hoitokäytännöt, jotka perustuvat lähinnä oireen hoitoon. Masennus ei ole pelkkä mielen ongelma, vaan usein mitä suurimmassa määrin myös kehon ongelma, joka saa alkunsa mm. matala-asteisista tulehduksista. Teoriasta seuraa, että jokaista masennustyyppiä olisi hoidettava eri tavalla, joka huomioi sen evolutiivisen alkuperän.

Evoluutiopsykologian ja evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala on väitellyt filosofian tohtoriksi biologian ja psykologian alalta. Hän on julkaissut yli 190 tieteellistä artikkelia. Rantala opettaa evoluutiopsykologiaa Turun yliopiston biologian laitoksella.

Artikkeli Markus J. Rantalasta Masennuksen biologiasta Helsingin Sanomissa.

Markus J. Rantala Turun kirjamessuilla 2019. Kuva: Juha Pietiläinen.

The post Masennuksen biologia appeared first on Terra Cognita.

Raptori ja karitsa esittelee eloonjäämisen tarpeen synnyttämiä luonnon hyökkäys- ja puolustusmenetelmiä. Valaat saalistavat kaikuluotauksella ja tainnuttavat saaliinsa ääni-iskulla. Hämähäkkilaji houkuttelee yöperhosen verkkoonsa erittämällä saaliin sukupuolihormonia. Kasvit valmistavat myrkkyjä, joilla hillitsevät niitä syömään pyrkivien eliöiden haluja.

Jokaisella lajilla on keinonsa puijata saaliitaan tai saalistajiaan, ja evoluutiossa näistä asioista on tullut toisistaan riippuva verkosto, elämän peruspiirre.

Christopher McGowan on Toronton yliopiston eläintieteen professori ja Royal Ontario Museumin paleobiologian kuraattori.

The post Raptori ja karitsa appeared first on Terra Cognita.

Tietyssä paikassa nykyään elävät ihmiset eivät juuri koskaan polveudu paikalla aikaisemmin eläneistä. He ovat kansojen vaeltamisen ja risteytymisen tuloksia. Puhtaita väestöjä ei ole.

Muinaisista luista eristetyn DNA:n eli muinais-DNA:n tutkimus on muuttamassa perusteellisesti käsitykset ihmislajin esihistoriasta ja tämä on uuden tieteenalan keskeinen löydös.

Aikaisemmin syvähistoriaa voitiin selvittää vain arkeologian löydöksillä ja kielitieteellisillä päätelmillä. Monien suurten teknologisten keksintöjen ansiosta koko perimän DNA on muutaman viime vuoden mittaan noussut näiden rinnalle. DNA säilyy aikojen saatossa suhteellisen muuttumattomana ja sen ansiosta voidaan verrata eri paikoista löytyneitä luuston jäännöksiä.

David Reich esittelee muinais-DNA:n paljastamia häkellyttäviä tuloksia ja hahmottelee eri mantereiden väestöjen kehityskaaret tällä hetkellä käytössä olevan aineiston perusteella. Vain 10 000 vuotta sitten maailman väestöjen suhteet olivat täysin erilaiset kuin nykyään.

Muinais-DNA:lla on myös vaikutuksensa nykyisten väestöjen piirteisiin. Esimerkiksi käsitys rodusta on rakennettava uudelleen ja DNA:han jääneet arvet kertovat karua kieltä ihmisten ja sukupuolten epätasa-arvon historiasta.

David Reich on genetiikan professori Harvard Medical Schoolissa ja Howard Hughes Medical Instituten tutkija. Hän on yksi muinais-DNA-alan perustajista.

Muinaisgenetiikan tutkimus palkittiin vuonna 2022 Nobelilla, kun Svante Pääbolle myönnettiin biologian ja lääketieteen Nobel ansioista sen tutkimuksessa. Reichin kirja on ensimmäinen yleisesitys Homo sapiensin muinaisgenetiikasta suomen kielellä.

Jared Diamondin arvio Reichin kirjasta The New York Timesissa.

Reichin kirjan arvio The Guardianissa.

The post Keitä olemme ja miten päädyimme tähän appeared first on Terra Cognita.

Mikä erottaa sinun mielesi eläimen mielestä? Ehkä sanot kykysi rakentaa työkaluja, itsestä tietoisuutesi tai käsityksesi menneisyydestä ja tulevaisuudesta.

Olemme määritelleet tällaisilla ominaisuuksilla itsemme planeettamme ylivoimaisimmaksi lajiksi, mutta viime aikoina nämä väitteet ovat heikentyneet tai todistettu vääriksi eläinten kognition tutkimuksen mullistuksessa. Mustekalat käyttävät kookospähkinän kuoria, norsut luokittelevat ihmiset iän, sukupuolen ja kielen mukaan ja nuoren Ayumu-simpanssin pikamuisti on paljon parempi kuin ihmisen. Delfiinien, varisten, lampaiden, papukaijojen, ampiaisten, valaiden, lepakoiden tutkimus on tuottanut ihmisen ylivoimaisuuden kyseenalaistavia havaintoja.

Maineikas eläinten kognition tutkija Frans de Waal selvittää tällaisten tulosten perusteella eläinten älykkyyden laajuutta ja syvyyttä ja esittää sitä koskevaan mullistukseen osallistuneen kuvauksen siitä, miten eläinten todellinen älykkyys on paljastunut, miten perinteinen viisaus on syrjäytetty ja miten olemme aivan liian pitkään aliarvioineet eläinten kyvyt.

de Waal kertoo tässä kirjassa, miten eläimiä koskeva mekanistinen käsitys nousi ja kaatui ja meidän mielemme on avautunut näkemään, että eläinten mieli on paljon olettamaamme hienopiirteisempi ja kompleksisempi. Hän pakottaa ajattelemaan käsityksemme eläimistä uudelleen.

Teoksen arvio American Psychological Associationin APA PSycNet-julkaisussa.

Teoksen arvio The Guardianissa.

Frans de Waal Brysselissä 2018.

The post Olemmeko riittävän älykkäät tunnistamaan, kuinka älykkäitä eläimet ovat? appeared first on Terra Cognita.

Skaala kertoo, mitä takavuosina vahvasti esillä olleessa kompleksisuuden ja kaaoksen tieteessä on saatu aikaan: käsitykset uuteen uskoon laittava, eliöt, suurkaupungit ja yhtiöt yhdistävä teoria.
West kiinnostui vanhenemisen ja kuoleman ongelmista. Niitä oli tutkittu vähän, mutta hän tarttui niihin fyysikon välineellä eli kompleksisuuden teorialla.
Tulos on mullistava. Vaikka elämän eri muodot vaikuttavat käsittämättömän erilaisilta, ne ovat suuressa määrin toistensa skaalautuneita versioita, likimain samanlaisia mittakaavaeroistaan huolimatta, ja samojen yksinkertaisten, taustalla olevien lakien vaikutuksesta syntyneitä.
Ja kun lakeja sovellettiin ihmisen luomiin elämän muotoihin eli suurkaupunkeihin ja yhtiöihin, tuloksena oli, että myös sosiaalisen ja liike-elämän ilmentymät noudattavat samantapaista skaalautumista kuin biologinen elämä.
Skaala kertoo, miten West tutkijatovereineen on parinkymmenen vuoden mittaan rakentanut uuden, elämän eri muotoja yhdistävän teoriansa.
Geoffrey West on teoreettinen fyysikko ja Santa Fe Instituten pitkäaikainen johtaja.

Freeman Dysonin arvio kirjasta New York Review of Booksissa.

Kirjan arvio The New York Timesissa.

The post Skaala appeared first on Terra Cognita.

Aiheet ulottuvat modernin geologian synnystä Darwinin kehitysopin saapumiseen maahamme ja ensimmäisiin sen kannalle asettuneisiin suomalaisiin luonnontutkijoihin.

Anto Leikolan kirjoituksissa toteutuu yksi tiedemiehen vastuun tärkeimmistä piirteistä. Tiedemiesten velvollisuutena on nykyään enemmän kuin koskaan ajatella tieteenalaansa kulttuurin kokonaisuuden puitteissa. Näin he rikastuttavat tätä ei vain teknisesti tärkeillä tiedoilla, vaan myös tieteestään syntyneillä ideoilla.

The post Seitsenpäinen polyyppi appeared first on Terra Cognita.