Ne toivat mukanaan pidentyneen eliniän ja historiallisesti uskomattoman vaurauden. Siirtymien seuraukset eivät kuitenkaan ole olleet pelkästään myönteisiä eivätkä koskeneet kaikkia. Monin paikoin nämä muutokset ovat vielä kesken, ja sadoille miljoonille ihmisille ne eivät ole edes alkaneet.

Smilin mukaan aiemmat suuret siirtymät ovat käynnistäneet viidennen suuren siirtymän, joka johtuu luonnonvarojen ehtymisestä, elonkirjon menettämisestä ja ilmaston lämpenemisestä. Se määrittää, olivatko neljä ensimmäistä suurta siirtymää suuria onnistumisia vai eivät.

Kirjassaan energiakysymysten asiantuntija Smil tarjoaa vankkaan aineistoon perustuvia välineitä pohtia, miten ihmiskunta on päätynyt nykyiseen tilaansa, mutta myös miten se voi selättää planetaarisista ja muista järkkymättömistä reunaehdoista johtuvat ongelmansa ja jakaa moderniuden edut koko ihmiskunnalle planeettamme kantokyvyn rajoissa.

Terra Cognita on julkaissut Vaclav Smililtä aiemmin teokset Kasvu, Energia ja sivilisaatio sekä Luvut eivät valehtele. Smil on Helsingin yliopiston kunniatohtori.

The post Suuret siirtymät appeared first on Terra Cognita.

Maineikas kompleksisuustieteilijä Peter Turchin on koonnut yhteistyökumppaneineen valtavan SESHAT-tietokannan, johon on koodattu erilaisten historiallisten ja nykyisten yhteiskuntien keskeiset tunnusluvut kymmenentuhannen viime vuoden ajalta. Näin saatu kvantitatiivinen suuraineisto on mahdollistanut uuden, kliodynamiikaksi kutsutun eksaktin historiatieteen. Sen avulla historian tutkimus voidaan laajentaa yksittäistapauksista yleiseen ja paljastaa historiasta hätkähdyttäviä hahmoja, jotka ovat yhteisiä kaikille sisäisiin kriiseihin ajautuneille yhteiskunnille.

Turchin soveltaa näkökulmaansa erityisesti Yhdysvaltojen nykytilaan. Hän tunnistaa Yhdysvalloista kaikki tietokantansa aiemmat yhteiskunnat eripuran aikaan suistaneet tekijät. Mikä huolestuttavampaa, kliodynamiikan mallit ennustavat, että Yhdysvallat on sisäisille kriiseille tunnusomaisen väkivaltaisen purkauksen vaiheessa.

Turchin kuvaa, mitkä nämä historialliset hahmot ja tekijät ovat ja mitä voimme niistä oppia välttääksemme ja pehmentääksemme nykyisiä ja tulevia kriisejämme.

The post Lopun ajat appeared first on Terra Cognita.

Oletko ajatellut, että maapallo on ainoa tunnettu planeetta, jolla esiintyy tulta? Tuli on nimittäin elävän maailman tuote. Liekit alkoivat roihuta, kun elämä nousi merestä maalle. Parinmiljoonan viime vuoden mittaan ihminen oppi käyttämään tulta ja muutti sekä itsensä että muun elämän maapallolla.

Tulella kypsentäminen antoi ihmiselle lyhyemmän ruoansulatuksen ja suuremmat aivot.
Niiden avulla ihminen käytti tulta muovatakseen maiseman ja luonnon itselleen suotuisaksi,

Ihminen käytti niiden avulla tulta suoraan maanviljelyssä, ja myöhemmin epäsuoraan erilaisissa polttamisen teknologioissa, jotka laajensivat tulen käytön esimerkiksi liikenteeseen. Tulokset tekivät ihmisestä maapallon domoinoivan lajin ja johtivat muun muassa ilmastonmuutokseen.

Syntyi pyroseeni, vaikuttavuudessaan ja kattavuudessaan jääkauteen rinnastuva tulikausi.

Pyroseeni on radikaali uusi näkemys ihmisen ja tulen yhteisestä evoluutiosta, joka vetää syvällisyydessään vertoja Jared Diamondin Tykit, taudit ja teräkselle. Se kertoo myös, mihin meidän on ryhdyttävä ennen kuin on liian myöhäistä.

Stephen J. Pyne on Arizona State Universityn emeritusprofessori ja maineikas tulen ja luonnon vuorovaikutuksen tutkija.

The post Pyroseeni appeared first on Terra Cognita.

Tässä teoksesa Charles Seife osoittaa, että Hawkingin varsinainen nerous ei ollut fysiikassa, vaan hänen kyvyssään manipuloida ja tuoda itseään esille. Jopa vähätellessään vertaamista Newtoniin ja Galeleihin hän jalosti kuuluisuuttaan, kosiskeli miljardöörejä ja julisti voittaneensa ongelmia, joita ei ollut ratkaissut.

Charles Seife purkaa Hawkingin myytin ja esittelee hänen kuuluisuutensa todellisen luonteen ja nerouden huumaavat vaikutukset.

Charles Seife on journalismin professori New York Universityssa.

The post Hawking tyrkyllä appeared first on Terra Cognita.

Tässä teoksessa Vaclav Smil tutkii systemaattisesti ja kattavasti kasvua luonnossa ja ihmisen järjestelmissä ulottuen mikro-organismeista globaaliin talouteen.

Smil selittää, miksi osaamme kuvata eliöiden yksilöllisen ja evolutiivisen kasvun, mutta yhteiskuntien ja kansantalouksien kasvussa, jotka eivät ole yhtä yksinkertaisia, ilmenee sekä ennakoimattomia laskuja että uudistumisia.

Aineellisen kasvun ja biosfäärien rajojen kilpailevien reunaehtojen takia modernin sivilisaation kehitys ei edelleenkään ole tiedettävissä.

Vaclav Smil on Manitoban yliopiston emeritusprofessori ja energian ja yhteiskunnan vuorovaikutusten johtavia tutkijoita. Aikaisemmin häneltä on ilmestynyt suomeksi teos Energia ja sivilisaatio, historia.

The post Kasvu appeared first on Terra Cognita.

Edvard Westermarck (1862–1939) on luultavasti kaikkien aikojen merkittävin suomalainen tieteilijä. Hänen mukaansa luonnonvalinta on varustanut ihmismielen erityisillä perhettä rakentavilla tunteilla yhteisten jälkeläisten hoitamista varten. Hänen yli satavuotiaan teoriansa ydin on täysin nykyisen evoluutiobiologian ja -psykologian mukainen.

Sosiologi Heikki Sarmaja tarkastelee tässä kirjassa Westermarckin työtä ja ajatuksia sekä historiallisessa että nykytieteen valossa. Samalla hän tarjoaa kiehtovan näkökulman yhteen viime aikojen tärkeimmistä tieteellisen paradigman muutoksista, kun biologiset näkökulmat ovat alkaneet jälleen yleistyä ihmistieteissä.

Jos olet aivan varma, että jossain maailmassa on tai on ollut kulttuureja, joissa ihmiset eivät tunne rakastumista ja mustasukkaisuutta, tämä kirja tuskin on sinulle. Kaikille teille myötäsyntyisellä tavalla rakastuneille, asiasta epävarmoille tai yleensä tiedonhaluisille kirja tarjoaa löytöretken perhetunteiden alkuperään ja vaikutuksiin.

Edvard Westermarck Marokossa 1907–1909. Taustalla Sidi Abdesslam el-Baqqali. Kuva: Åbo Akademin kuvakokoelmat.

The post Perheen synty appeared first on Terra Cognita.

 

Miksi maat kaatuvat? –teoksen tekijät esittelevät tässä teoksessa uuden tavan tarkastella, miksi vapaus kukoistaa joissakin valtioissa, mutta jää muissa itsevaltiuden tai anarkian jalkoihin, ja miten vapaus voi kukoistaa uusista uhista huolimatta.

Vapaus ei ole asioiden “luonnollinen” tila. Miltei aina vahvat ovat alistaneet heikot ja voima ja normit ovat murskanneet ihmisen vapauden. Valtio on ollut niin heikko, että se ei ole kyennyt suojelemaan yksilöitä alistavilta normeilta tai niin vahva, että ihmiset eivät ole kyennet suojautumaan despooteilta.

Vapaus ilmaantuu vain, kun yhteiskunta mobilisoituu, osallistuu aktiivisesti politiikkaan ja pitää puolensa valtiota ja eliittejä vastaan. Samalla valtion on oltava riittävän vahva suojatakseen ihmisiä anarkialta ja yhteisön mielivaltaiselta normistolta.

Länsimaisen myytin mukaan poliittinen vakaus on kestävä rakenne, tasapainotila, johon ”valistuksen” prosessi johtaa. Tämän kirjan tekijöiden mukaan tämä staattinen näkemys on fantasiaa.

Vapaus on pikemmin valtion ja yhteiskunnan välissä jatkuvasti elävä kapea käytävä, jonka säilyttäminen edellyttää valtion ja yhteiskunnan jatkuvaa kamppailua. Oikeastaan ilman sitä vapaus katoaa joko despotismiin tai anarkiaan.

Valtion instituutioiden on kehityttävä jatkuvasti, kun haasteiden luonne ja yhteiskunnan tarpeet muuttuvat. Niinpä yhteiskunnan on kehitettävä jatkuvasti kykyään pitää valtio ja hallitsijat vastuuvelvollisina, kun valtioiden kyvyt kehittyvät. Kun tämä kamppailu muuttuu itseään vahvistavaksi, osapuolten on kehitettävä aikaisempaa rikkaampi kykyjen valikoima edetäkseen vapauden käytävässä.

Linkki Helsingin Sanomien uutiseen Daron Acemoglun edellisestä Suomen vierailusta.

Kirjan arviot Financial Timesissa ja Newsweekissä.

James Robinsonille on myönnetty Helsingin yliopiston oikeusvaltiokeskuksen ja Leo Mechelin -säätiön oikeusvaltiopalkinto 26.10.2023.

Daron Acemoglu Helsingissä Yrjö Jahnsson -luennolla 24.4.2019. Kädessään hänellä on edellisen kirjansa Miksi maat kaatuvat suomenkielinen laitos.

Tutustu Acemoglun ja Robinsonin edelliseen kirjaan Miksi maat kaatuvat? linkistä.

The post Kapea käytävä appeared first on Terra Cognita.

Diamond vertaa valtiollisen kriisin ratkomista yksilöllisen kriisin hoitamiseen ja selittää, että valtiot yksilöiden tapaan omaksuvat valikoivia muutoksia eli muuttavat kriisiin johtaneita toimintatapojaan, mutta eivät muuta kaikkea.

Mullistuksen seitsemästä esimerkkimaasta yksi on Suomi. Sen kriisi puhkesi Neuvostoliiton aloitettua talvisodan. Kriisistä toipuminen ja tulevien kriisien estäminen perustui siihen, että Suomi muutti tapaansa toimia Neuvostoliiton kanssa, mutta säilytti itsenäisyytensä.

Linkki kirjan arvioon Suomen kuvalehdessä.

Linkki Kirjan arvioon Helsingin Sanomissa.

The post Mullistus appeared first on Terra Cognita.

Ihminen on ainoa laji, joka osaa älyllään järjestelmällisesti valjastaa ja muuntaa ruumiinsa ulkopuolella olevia energioita eri muotoihin ja käyttöihin ulottuen yksinkertaisimmista työkaluista polttomoottoreihin ja ydinreaktoreihin.

Historiallisesti mullistava siirtymä fossiilisiin polttoaineisiin on vaikuttanut kaikkiin elämämme piirteisiin: maanviljelyyn, teollisuuteen, kuljetuksiin, aseisiin, viestintään, talouteen, kaupungistumiseen, politiikkaan ja ympäristöön.

Tässä kirjassa Vaclav Smil kuvaa laajasti ja monitieteisesti ihmiskunnan energian aikakaudet. Hän esittää ajan tasalla olevan selvityksen siitä, miten energia on vaikuttanut kehitykseemme ulottuen esiteollisista metsästäjien ja keräilijöiden yhteiskunnista nykyiseen fossiilisista polttoaineista riippuvaiseen elämäämme.

Osoittautuu, että siirtymä seuraavaan energian aikakauteen on vaikea ja pitkäkestoinen, jos ylipäätään mahdollinen.

Vaclav Smil on University of Manitoban ansioitunut emeritus-professori ja energian ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen tutkimuksen maailman auktoriteetti.

Vaclav Smilin henkilökuva Science-lehdessä.

Vaclav Smil Helsingissä 22.5.2019. Smil nimitettiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi ja hänen kunniakseen pidettiin juhlaseminaari otsikolla Energy in the Global World. Oikealla kustantaja ja suomentaja Kimmo Pietiläinen.

The post Energia ja sivilisaatio – historia appeared first on Terra Cognita.

Tietyssä paikassa nykyään elävät ihmiset eivät juuri koskaan polveudu paikalla aikaisemmin eläneistä. He ovat kansojen vaeltamisen ja risteytymisen tuloksia. Puhtaita väestöjä ei ole.

Muinaisista luista eristetyn DNA:n eli muinais-DNA:n tutkimus on muuttamassa perusteellisesti käsitykset ihmislajin esihistoriasta ja tämä on uuden tieteenalan keskeinen löydös.

Aikaisemmin syvähistoriaa voitiin selvittää vain arkeologian löydöksillä ja kielitieteellisillä päätelmillä. Monien suurten teknologisten keksintöjen ansiosta koko perimän DNA on muutaman viime vuoden mittaan noussut näiden rinnalle. DNA säilyy aikojen saatossa suhteellisen muuttumattomana ja sen ansiosta voidaan verrata eri paikoista löytyneitä luuston jäännöksiä.

David Reich esittelee muinais-DNA:n paljastamia häkellyttäviä tuloksia ja hahmottelee eri mantereiden väestöjen kehityskaaret tällä hetkellä käytössä olevan aineiston perusteella. Vain 10 000 vuotta sitten maailman väestöjen suhteet olivat täysin erilaiset kuin nykyään.

Muinais-DNA:lla on myös vaikutuksensa nykyisten väestöjen piirteisiin. Esimerkiksi käsitys rodusta on rakennettava uudelleen ja DNA:han jääneet arvet kertovat karua kieltä ihmisten ja sukupuolten epätasa-arvon historiasta.

David Reich on genetiikan professori Harvard Medical Schoolissa ja Howard Hughes Medical Instituten tutkija. Hän on yksi muinais-DNA-alan perustajista.

Muinaisgenetiikan tutkimus palkittiin vuonna 2022 Nobelilla, kun Svante Pääbolle myönnettiin biologian ja lääketieteen Nobel ansioista sen tutkimuksessa. Reichin kirja on ensimmäinen yleisesitys Homo sapiensin muinaisgenetiikasta suomen kielellä.

Jared Diamondin arvio Reichin kirjasta The New York Timesissa.

Reichin kirjan arvio The Guardianissa.

The post Keitä olemme ja miten päädyimme tähän appeared first on Terra Cognita.