Miksi maat kaatuvat? –teoksen tekijät esittelevät tässä teoksessa uuden tavan tarkastella, miksi vapaus kukoistaa joissakin valtioissa, mutta jää muissa itsevaltiuden tai anarkian jalkoihin, ja miten vapaus voi kukoistaa uusista uhista huolimatta.

Vapaus ei ole asioiden “luonnollinen” tila. Miltei aina vahvat ovat alistaneet heikot ja voima ja normit ovat murskanneet ihmisen vapauden. Valtio on ollut niin heikko, että se ei ole kyennyt suojelemaan yksilöitä alistavilta normeilta tai niin vahva, että ihmiset eivät ole kyennet suojautumaan despooteilta.

Vapaus ilmaantuu vain, kun yhteiskunta mobilisoituu, osallistuu aktiivisesti politiikkaan ja pitää puolensa valtiota ja eliittejä vastaan. Samalla valtion on oltava riittävän vahva suojatakseen ihmisiä anarkialta ja yhteisön mielivaltaiselta normistolta.

Länsimaisen myytin mukaan poliittinen vakaus on kestävä rakenne, tasapainotila, johon ”valistuksen” prosessi johtaa. Tämän kirjan tekijöiden mukaan tämä staattinen näkemys on fantasiaa.

Vapaus on pikemmin valtion ja yhteiskunnan välissä jatkuvasti elävä kapea käytävä, jonka säilyttäminen edellyttää valtion ja yhteiskunnan jatkuvaa kamppailua. Oikeastaan ilman sitä vapaus katoaa joko despotismiin tai anarkiaan.

Valtion instituutioiden on kehityttävä jatkuvasti, kun haasteiden luonne ja yhteiskunnan tarpeet muuttuvat. Niinpä yhteiskunnan on kehitettävä jatkuvasti kykyään pitää valtio ja hallitsijat vastuuvelvollisina, kun valtioiden kyvyt kehittyvät. Kun tämä kamppailu muuttuu itseään vahvistavaksi, osapuolten on kehitettävä aikaisempaa rikkaampi kykyjen valikoima edetäkseen vapauden käytävässä.

Linkki Helsingin Sanomien uutiseen Daron Acemoglun edellisestä Suomen vierailusta.

Kirjan arviot Financial Timesissa ja Newsweekissä.

James Robinsonille on myönnetty Helsingin yliopiston oikeusvaltiokeskuksen ja Leo Mechelin -säätiön oikeusvaltiopalkinto 26.10.2023.

Daron Acemoglu Helsingissä Yrjö Jahnsson -luennolla 24.4.2019. Kädessään hänellä on edellisen kirjansa Miksi maat kaatuvat suomenkielinen laitos.

Tutustu Acemoglun ja Robinsonin edelliseen kirjaan Miksi maat kaatuvat? linkistä.

The post Kapea käytävä appeared first on Terra Cognita.

Ihminen on ainoa laji, joka osaa älyllään järjestelmällisesti valjastaa ja muuntaa ruumiinsa ulkopuolella olevia energioita eri muotoihin ja käyttöihin ulottuen yksinkertaisimmista työkaluista polttomoottoreihin ja ydinreaktoreihin.

Historiallisesti mullistava siirtymä fossiilisiin polttoaineisiin on vaikuttanut kaikkiin elämämme piirteisiin: maanviljelyyn, teollisuuteen, kuljetuksiin, aseisiin, viestintään, talouteen, kaupungistumiseen, politiikkaan ja ympäristöön.

Tässä kirjassa Vaclav Smil kuvaa laajasti ja monitieteisesti ihmiskunnan energian aikakaudet. Hän esittää ajan tasalla olevan selvityksen siitä, miten energia on vaikuttanut kehitykseemme ulottuen esiteollisista metsästäjien ja keräilijöiden yhteiskunnista nykyiseen fossiilisista polttoaineista riippuvaiseen elämäämme.

Osoittautuu, että siirtymä seuraavaan energian aikakauteen on vaikea ja pitkäkestoinen, jos ylipäätään mahdollinen.

Vaclav Smil on University of Manitoban ansioitunut emeritus-professori ja energian ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen tutkimuksen maailman auktoriteetti.

Vaclav Smilin henkilökuva Science-lehdessä.

Vaclav Smil Helsingissä 22.5.2019. Smil nimitettiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi ja hänen kunniakseen pidettiin juhlaseminaari otsikolla Energy in the Global World. Oikealla kustantaja ja suomentaja Kimmo Pietiläinen.

The post Energia ja sivilisaatio – historia appeared first on Terra Cognita.

Donitsitaloustiede on kunnianhimoinen yritys kehystää talousajattelumme uudelleen.

Valtavirran talousajattelussa talouden tärkein tavoite on kasvaa loputtomasti – joka on johtanut mm. syvenevään ympäristökriisiin. Se ei kuitenkaan ole valtavirran talousajattelun ainoa sokea piste.

Ihminen ei ole rationaalinen laskelmoiva toimija, mekaanisiin taspainomalleihin perustuvat teoriat eivät pysty kuvaamaan dynaamista talouttamme, energian ja luonnon resurssien kuvaaminen ulkoisvaikutuksina on vakava puute, eikä kasvu tasaa tuloeroja tai siivoa sotkuja.

Raworth siirtää talousajattelun 2000-luvulle yhdistämällä monitieteisesti mm. systeemiajattelua, käyttäytymistaloustiedettä sekä sosiaali-, ympäristö- ja geotieteitä ja rakentamalla niiden avulla taloudellisen mallin, joka korvaa loputtoman kasvun ihmiskunnan hyvinvoinnilla planeettamme kantokyvyn rajoissa.

Kate Raworth on taloustieteilijä Oxfordin yliopistossa.

The post Donitsitaloustiede appeared first on Terra Cognita.

Tietyssä paikassa nykyään elävät ihmiset eivät juuri koskaan polveudu paikalla aikaisemmin eläneistä. He ovat kansojen vaeltamisen ja risteytymisen tuloksia. Puhtaita väestöjä ei ole.

Muinaisista luista eristetyn DNA:n eli muinais-DNA:n tutkimus on muuttamassa perusteellisesti käsitykset ihmislajin esihistoriasta ja tämä on uuden tieteenalan keskeinen löydös.

Aikaisemmin syvähistoriaa voitiin selvittää vain arkeologian löydöksillä ja kielitieteellisillä päätelmillä. Monien suurten teknologisten keksintöjen ansiosta koko perimän DNA on muutaman viime vuoden mittaan noussut näiden rinnalle. DNA säilyy aikojen saatossa suhteellisen muuttumattomana ja sen ansiosta voidaan verrata eri paikoista löytyneitä luuston jäännöksiä.

David Reich esittelee muinais-DNA:n paljastamia häkellyttäviä tuloksia ja hahmottelee eri mantereiden väestöjen kehityskaaret tällä hetkellä käytössä olevan aineiston perusteella. Vain 10 000 vuotta sitten maailman väestöjen suhteet olivat täysin erilaiset kuin nykyään.

Muinais-DNA:lla on myös vaikutuksensa nykyisten väestöjen piirteisiin. Esimerkiksi käsitys rodusta on rakennettava uudelleen ja DNA:han jääneet arvet kertovat karua kieltä ihmisten ja sukupuolten epätasa-arvon historiasta.

David Reich on genetiikan professori Harvard Medical Schoolissa ja Howard Hughes Medical Instituten tutkija. Hän on yksi muinais-DNA-alan perustajista.

Muinaisgenetiikan tutkimus palkittiin vuonna 2022 Nobelilla, kun Svante Pääbolle myönnettiin biologian ja lääketieteen Nobel ansioista sen tutkimuksessa. Reichin kirja on ensimmäinen yleisesitys Homo sapiensin muinaisgenetiikasta suomen kielellä.

Jared Diamondin arvio Reichin kirjasta The New York Timesissa.

Reichin kirjan arvio The Guardianissa.

The post Keitä olemme ja miten päädyimme tähän appeared first on Terra Cognita.

Jokainen hyötyisi tulevaisuuteen katsomisesta, jos osaisimme tehdä sen oikein. Osaisimme ostaa osakkeita, juonia politiikassa, lanseerata uusia tuotteita tai yksinkertaisesti suunnitella arjen elämää.
Valitettavasti me ihmiset olemme todella huonoja ennustajia.
Vuonna 2005 professori Philip E. Tetlock todisti tämän laajan kokeensa tuloksella: jopa asiantuntijoiden ennustukset omalla alallaan ovat vain hieman sattumanvaraista arvausta parempia.
Tutkimuksen osatulos oli kuitenkin, että jotkut asiantuntijat ovat johdonmukaisesti vertaisiaan parempia. Miksi? Ja voiko taidon oppia?
Superennustajat on yhteenveto Tetlockin uudesta tutkimuksesta, Hyvä arvio –projektista, joka selvittää näitä kysymyksiä. Kymmenettuhannet tavalliset vapaaehtoiset ryhtyivät ennustamaan asiantuntemuksensa ulkopuolella olevia maailman tapahtumia ja kävi ilmi, että osa heistä suoriutui hämmästyttävän hyvin. He ylittivät asetetut tavoitteet ja voittivat kilpailijansa ja ennustusmarkkinat. He olivat jopa parempia kuin tiedustelutiedon analyytikoiden kollektiiviset tulokset.
Superennustajat kertoo, miten nämä ihmiset toimivat. Ennustaminen ei edellytä valtavia tietokoneita tai salaperäisiä menetelmiä. Superennustajat keräävät aineistoaan eri lähteistä, heidän ajattelunsa perustuu todennäköisyyksiin, he työskentelevät ryhmissä, pitävät kirjaa tuloksistaan ja ennen kaikkea ovat valmiit myöntämään virheensä ja muuttamaan mielipiteitään.

Kirjasta sanottua:

”Jos olisin johtaja, heittäisin johtamisen tusinaoppaat nurkkaan ja lukisin Superennustajat tarkkaan.”

     -Timo Paukku, Helsingin Sanomat

”Mikä selittää joidenkin ihmisten kyvyn ennustaa ja nähdä tulevaisuuteen? Miten he ajattelevat? Tetlockin mukaan superennustajat ovat älykkäitä ja monipuolisesti maailmaa seuraavia ihmisiä, mutteivät kuitenkaan huippuälykkäitä. Sen sijaan kyse on heidän toiminnastaan ja heidän asenteestaan.”

     -Hanna Eskola, Kauppalehti

The post Superennustajat appeared first on Terra Cognita.

Marcel H. Van Herpen analysoi yksityiskohtaisesti, miten näihin sotiin valmistauduttiin, miten ne käytiin ja miksi ne johtivat syytöksiin sotarikoksista ja kansanmurhista. Hän osoittaa, miten näiden sotien tehtävä oli vakiinnuttaa ja oikeuttaa Putinin valta, ja selvittää, miten ne liittyvät Putinin kolmanteen, ”sisäiseen” sotaan, jota Putin on käynyt menestyksekkäästi oppositiota vastaan.

Putinin alaisuudessa salaiset palvelut, ortodoksinen kirkko, nuorisoliike Nashi ja rehabilisoidut kasakat mobilisoitiin valmistelemaan imperiumin palauttamista, jonka tuorein muoto on ”Euraasian unioni”. Sen ensimmäinen tavoite on Ukrainan valloittaminen, jonka alkamisen Van Herpen selkeästi ennustaa tässä kirjassa jo ennen Krimin valloitusta.

Van Herpen esittää, että Putin noudattaa vanhaa venäläistä ajattelutapaa ja toimintaa, joissa imperiumin rakentaminen ja despotismi vahvistavat toisiaan.

Marcel H. Van Herpen on Maastrichtissä ja Pariisissa toimivan, EU:hun ja Atlantin ylittävään yhteistyöhön myönteisesti suhtautuvan Cicero Foundationin johtaja.

The post Putinin sodat appeared first on Terra Cognita.

Daron Acemoglu esittelee kirjansa suomenkielistä laitosta Yrjö Jahnssonin luennolla Helsingissä 24.4.2019.

Kaatavatko kulttuuri, ilmasto vai maantiede maat? Vai kenties tietämättömyys oikeista toimenpiteistä?
Ei. Yksikään näistä tekijöistä ei ole ollut ratkaiseva tai kohtalo. Miten siis selitetään se, että Botswanasta on tullut yksi maailman nopeimmin kasvavista maista, mutta Zimbabwen, Kongon tai Sierra Leonen kaltaiset Afrikan valtiot ovat juuttuneet köyhyyteen ja väkivaltaan?

Daron Acemoglu ja James A. Robinson osoittavat kiistatta ja monin modernein ja historiasta otetuin esimerkein, että ihmisen itsensä rakentamat poliittiset ja taloudelliset instituutiot ovat taloudellisen menestyksen (tai sen puuttumisen) perusta.

Viisitoista vuotta kestäneen tutkimustyönsä perusteella Acemoglu ja Robinson jakavat instituutiot kahteen luokkaan: inklusiivisiin ja ekstraktiivisiin. Inklusiiviset ottavat kaikki kansalaiset yhteiskunnan toimintaan ja luovat heille kannustimet omatoimisuudelle ja menestykselle. Ekstraktiiviset instituutiot taas vievät kansalaisten työn tulokset ja käytännössä tukahduttavat kehityksen.
Ja inklusiiviset instituutiot ovat normina vauraissa maissa.

Teoriansa pohjalta Acemoglu ja Robinson tarttuvat muun muassa seuraaviin ongelmiin:
Kiina on rakentanut autoritaarisuuteen perustuvan kasvun. Jatkaako se samalla uralla ja ottaa lännen kiinni?

Ovatko Yhdysvaltain parhaat päivät takana? Onko se siirtymässä eliittien valtaa vastustavasta hyvästä kierteestä noidankehään, joka rikastuttaa pientä vähemmistöä ja antaa sille kaiken vallan?
Mikä on tehokkain tapa auttaa köyhyyteen juuttuneet miljardit vaurauteen johtavalle tielle?

Daron Acemoglu on MIT:ssä työskentelevä taloustieteen professori ja James A. Robinson Harvardin yliopistossa työskentelevä hallintotieteen professori.

Alla olevalla videolla Robinson selittää Googlella pitämässään esitelmässä, mistä kirjassa on kyse ja miksi Korean satellittikuvassa Pohjois-Korea on pimeä ja Etelä-Korea valaistu (vinkki: selitys ei ole ”kommunismi ja kapitalismi”).

James Robinsonille on myönnetty Helsingin yliopiston oikeusvaltiokeskuksen ja Leo Mechelin -säätiön oikeusvaltiopalkinto 26.20.2023.

The post Miksi maat kaatuvat appeared first on Terra Cognita.

Järjestelmä 1 on nopea, intuitiivinen ja emotionaalinen.

järjestelmä 2 on hitaampi, harkitsevampi ja loogisempi.

Kahneman paljastaa nopean ajattelun ihmeelliset kyvyt, mutta myös sen puutteet ja vinoumat, ja kertoo, miten laajasti intuitiiviset vaikutelmat ohjaavat ajatteluamme ja käyttäytymistämme.

Kun ymmärrämme, miten nämä kaksi järjestelmää vaikuttavat arvioihimme ja päätöksiimme, saamme paremman otteen siitä, miten esimerkiksi tappion välttely ja liiallinen itseluottamus vaikuttavat yrityksen strategioihin, millaisia ovat asianmukaisen kehystämisen riskit kotona ja työssä, miten vaikeaa on ennustaa, mikä tekee meistä onnellisia tulevaisuudessa, millaisia ovat kognitiivisten vinoutumien syvälliset vaikutukset esimerkiksi pörssikaupassa ja loman suunnittelussa.

Ajattelu, nopeasti ja hitaasti tuo uuden ulottuvuuden tapaamme ajatella päätöksentekoa ja arviointia.

Daniel Kahneman on merkittävimpiä eläviä kokeellisia psykologeja. Hänen työnsä on haastanut arvioinnin ja päätöksenteon rationaalisen mallin. Hänen tutkimuksensa ulottuvat taloustieteestä lääketieteeseen ja politiikan tutkimukseen ja niillä on ollut laaja vaikutus näillä aloilla tehtäviä päätöksiä koskeviin käsityksiin. Kahneman on saanut taloustieteen Nobelin-palkinnon käyttäytymistaloustieteen syntyyn johtavasta työstään.

The post Ajattelu nopeasti ja hitaasti appeared first on Terra Cognita.

Albert Einstein sanoi tällaista kaukovaikutusta ”aavemaiseksi”, ja hän ei suostunut hyväksymään tätä kvanttifysiikan satunnaisuuteen perustuvaa ominaisuutta.

Kvanttifysiikan perustajiin kuulunut Erwin Schrödinger taas piti tätä ominaisuutta, jota hän sanoi lomittumiseksi, kvanttifysiikan perustavimpana ilmiönä.

Vähitellen mittauslaitteet ovat kehittyneet yksittäisten fotonien mittausten edellyttämälle tasolle ja lomittumista on päästy testaamaan.

Tässä kirjassa fotonien lomittumisen kokeellisen tutkimuksen johtajiin kuuluva Anton Zeilinger kertoo, että kokeet osoittavat Albert Einsteinin olevan väärässä. Aavemainen kaukovaikutus on todellinen ja maailma kerrassaan erilainen kuin arkijärki kertoo.

Sanotaan, että kukaan ei ymmärrä kvanttifysiikkaa. Se saadaan kuitenkin paljastamaan luonnon salaisuuksia, jotka pakottavat ajattelemaan aineen ja valon ominaisuudet uudelleen.

Ja Anton Zeilinger ohjaa askel askeleelta lukijan näkemään, miten kummallinen kvanttimaailma on ja miten syvällisiä kokeissa saadut tulokset ovat.

Anton Zeilingerille myönnettiin vuoden 2022 fysiikan Nobel hänen ansioistaan kvanttilomittumisen tutkimuksessa.

The post Fotonien tanssi appeared first on Terra Cognita.

Miksemme näe Musta Joutsen -ilmiöitä ennen kuin ne tapahtuvat? Talebin mukaan osa vastauksesta on, että meidät ihmiset on johdotettu oppimaan yksityiskohtia, kun meidän pitäisi keskittyä yleiseen. Keskitymme asioihin, jotka jo tiedämme, ja yhä uudelleen jätämme tuntemattoman huomiotta. Sen seurauksena emme osaa arvioida tilaisuuksia, olemme liian alttiita yksinkertaistamiselle, narraatiolle ja luokittelulle emmekä riittävän avoimia palkitsemaan niitä, jotka kuvittelevat ”mahdottoman”.

Matemaatikko ja optiomeklari Taleb on pitkään tutkinut, miksi hämäämme itsemme ajattelemaan, että tiedämme enemmän kuin oikeastaan tiedämmekään. Rajoitamme ajattelumme epäolennaiseen ja turhaan, kun suuret asiat toistuvasti yllättävät meidät ja muokkaavat maailmaa.

Tässä merkittävässä teoksessa Taleb selittää kaiken siitä, mitä emme tiedä. Hänellä on yllättävän yksinkertaisia keinoja käsitellä Mustia Joutsenia ja hyötyä niistä.

Musta Joutsen on itsekin Musta Joutsen, aikamme tärkeimpiä teoksia. Tämä on sen toinen laajennettu laitos.

The post Musta Joutsen appeared first on Terra Cognita.