Tässä uraa uurtavassa teoksessa esitellään, miten tällaiset suuret kielimallit toimivat, ja tarkastellaan niitä kriittisesti ja havainnollisesti lähtien länsimaisen filosofian peruskivistä ja päätyen moderniin kielen, tiedon ja viestinnän filosofiaan.

Kielimallit eivät tiedä eivätkä ymmärrä mitään. Niiden viestintä ei perustu merkitysten välittämiseen, vaan opetusaineistossa esiintyviin tilastollisiin hahmoihin. Tällä erolla ihmisten viestintään on syvällinen vaikutus elämiimme, yhteiskuntiimme, käsitykseemme tiedosta ja siihen, mitä pidämme kirjoittamisena ja kirjoittajuutena.

Tekijät osoittavat selkein esimerkein, että tämä aikamme kenties hajottavin teknologia on samalla ainutlaatuinen uusi mahdollisuus tutkia ihmisen kognitiota ja pohtia, mitä kieli, viestintä ja älykkyys pohjimmiltaan ovat.

Mark Coeckelbergh on Wienin yliopiston teknologian ja median filosofian professori. Häneltä on ilmestynyt aiemmin suomeksi teokset Tekoälyn etiikka ja Miksi tekoäly nakertaa demokratiaa. David J. Gunkel on viestinnän professori Northern Illinois Universityssa.

The post Viestivä tekoäly appeared first on Terra Cognita.

Tekoälyä käytetään jatkuvasti enemmän eri tuotteissa ja palveluissa. Sen ihmeitä tarjotaan kaikkeen erinomaisuuden merkkinä, osin perustellusti.

Jotkin taskulaskimen ja šakkikoneen kaltaiset laitteet ovat jo nyt ylivoimaisia ihmiseen verrattuna. Ne toimivat kuitenkin vain siinä sovelluksessa, johon ne on suunniteltu. Puhelimen kielentarkistaja ei pelaa šakkia eikä šakkikone tarkista kieltä. Tekoäly on toistaiseksi kapea-alaista.

Tavoitteena on yleinen tekoäly, joka on kaikissa asioissa yhtä ylivoimainen ihmiseen verrattuna kuin sen nykyiset kapeat sovellukset.

Millaista yleinen tekoäly olisi? Miten siihen päästäisiin? Milloin se tulisi? Mitä siitä seuraisi?

Onko yleinen tekoäly ylipäätään edes mahdollinen?

Julian Togelius on tekoälytutkija ja tietojenkäsittelytieteen professori New York Universityssa.

The post Yleinen tekoäly appeared first on Terra Cognita.

Ne toivat mukanaan pidentyneen eliniän ja historiallisesti uskomattoman vaurauden. Siirtymien seuraukset eivät kuitenkaan ole olleet pelkästään myönteisiä eivätkä koskeneet kaikkia. Monin paikoin nämä muutokset ovat vielä kesken, ja sadoille miljoonille ihmisille ne eivät ole edes alkaneet.

Smilin mukaan aiemmat suuret siirtymät ovat käynnistäneet viidennen suuren siirtymän, joka johtuu luonnonvarojen ehtymisestä, elonkirjon menettämisestä ja ilmaston lämpenemisestä. Se määrittää, olivatko neljä ensimmäistä suurta siirtymää suuria onnistumisia vai eivät.

Kirjassaan energiakysymysten asiantuntija Smil tarjoaa vankkaan aineistoon perustuvia välineitä pohtia, miten ihmiskunta on päätynyt nykyiseen tilaansa, mutta myös miten se voi selättää planetaarisista ja muista järkkymättömistä reunaehdoista johtuvat ongelmansa ja jakaa moderniuden edut koko ihmiskunnalle planeettamme kantokyvyn rajoissa.

Terra Cognita on julkaissut Vaclav Smililtä aiemmin teokset Kasvu, Energia ja sivilisaatio sekä Luvut eivät valehtele. Smil on Helsingin yliopiston kunniatohtori.

The post Suuret siirtymät appeared first on Terra Cognita.

Tämän jälkeen hän kertoo, miten lapsen tulee kasvaa kehittyäkseen menestyväksi aikuiseksi. Olennaisinta on leikkiin perustuva lapsuus.

Leikkiin perustuva lapsuus alkoi heiketä jo 1980-luvulla erilaisten viihdykkeiden lisääntyessä ja vanhempien suojatessa lapsiaan yhä enemmän.

2010-luvun alussa ”puhelimeen perustuva lapsuus” syrjäytti aikaisemman kasvatuksen. Lapsuus johdottui uudelleen ennen kaikkea koukuttavien älypuhelinten ja sosiaalisen median seurauksena. Ne aiheuttivat lapsissa ja murrosikäisissä univajetta, henkilökohtaisten kontaktien vähenemistä ja heikkenemistä, addiktiota, itsensä vertailua muihin, eristyneisyyttä, perfektionismia ja paljon muuta.

Nykyisen sukupolven lapset ja murrosikäiset kasvoivat erilaisiksi kuin aikaisemmin. Ennen kaikkea heidän ahdistuneisuutensa ja masennuksensa laajeni epidemiaksi. Heistä tuli Ahdistunut sukupolvi.

Lopuksi kirjassa hahmotellaan, miten epidemiaa vastaan voidaan taistella ja miten lapset voidaan auttaa kasvamaan leikkiin perustuvassa maailmassa.

Jonathan Haidt on maineikas New York Universityssa työskentelevä sosiaalipsykologi.

Ilmestyy toukokuun alussa.

The post Ahdistunut sukupolvi appeared first on Terra Cognita.

Vaarantavatko nämä kehitykset demokratian? Voimmeko vaikuttaa asiaan?

Tämä kirja esittelee tekoälyn keskeiset uhkat demokratialle.

Mark Coeckelbergh väittää, että nykyiseen muotoon kehitetty tekoäly ja nykyiset tavat käyttää sitä sekä auttavat totalitaarisia hallintoja että uhkaavat vapauteen ja tasa-arvoon perustuvia liberaalidemokratioita.

Miten teemme demokratiasta resilientimmän suhteessa tekoälyyn? Ja ennen kaikkea, miten demokratia voi hyötyä tekoälystä?

Mark Coeckelbergh on Wienin yliopiston professori ja tekoälyn etiikan asiantuntija. Häneltä on ilmestynyt aiemmin suomeksi teos Tekoälyn etiikka.

The post Miksi tekoäly nakertaa demokratiaa appeared first on Terra Cognita.

Tämä teos on opas kiehtoviin ja jopa yllättäviin maailmaamme kuvaaviin lukuihin.

• Kumpi on pahempaa ympäristöllemme, autosi vai puhelimesi?
• Kuinka paljon maailman naudat painavat (ja miksi se on tärkeää)?
• Mikä tekee ihmisistä onnellisia?
• Miten lihan kulutus on siirtymässä kanaan?
• Miksi rokottaminen tuottaa investoinnille parhaan tuoton?
• Miksi sähköautot eivät ole niin hyviä kuin kuvittelemme?

Tämän kirjan asiat maailmasta ainakin kannattaa tietää.

Vaclav Smil on University of Manitoban emeritusprofessori ja suomeksi hänen teoksistaan ovat ilmestyneet muun muassa Energia ja sivilisaatio ja Kasvu.

The post Luvut eivät valehtele appeared first on Terra Cognita.

Sen uusia aseita ovat omalla maaperällä olevien globaalin verkkoliikenteen keskusten valvonta, rahoitusmaailman hallintaan perustuvat pakotteet ja modernin teknologían kehittämisen johtajuudesta syntyvä valta. Yhdysvallat sai nämä uudet aseensa huomaamattaan ja se on oppinut käyttämään niitä vasta viime aikoina. Niiden käytöstä on kuitenkin tullut päivittäistä, ja se ilmenee jatkuvasti uutisissa.

Maanalainen imperiumi kertoo, miten Yhdysvaltain uusi valta syntyi, miten se käyttää sitä uuden imperiuminsa rakentamiseen ja mitä siitä kenties seuraa.

Henry Farrell on kansainvälisten suhteiden professori Johns Hopkins Universityssä ja Abraham Newman on Georgetown Universityn valtio-opin professori.

The post Maanalainen imperiumi appeared first on Terra Cognita.

Tuotannon ja viestinnän uudet organisointitavat voivat palvella joko pienen eliitin etua tai tuottaa laajaa hyvinvointia ja vaurautta. Se, muuttuuko teknologinen kehitys edistykseksi, riippuu tekemistämme valinnoista.

Tuhatvuotinen historiallinen aineisto ja viimeaikaiset esimerkit osoittavat, että edistys ei ole itsestäänselvyys.

Keskiajan Euroopassa aatelisto ja papisto kaappasivat maatalouden teknologiset innovaatiot ja niiden hyödyt ja päättivät käyttää ne suurien katedraalien rakentamiseen. Samalla talonpojat kituuttivat nälkärajalla. Tehtaissa työskentelevien palkat eivät nousseet juuri lainkaan teollistumisen ensimmäisten sadan vuoden aikana. Tällä hetkellä tietotekniikka ja tekoäly hävittävät ja huonontavat automatisaation kautta työpaikkoja ja tunkeileva valvonta nakertaa yksityisyyttä ja demokratiaa.

Daron Acemoglu ja Simon Johnson osoittavat tässä kirjassa, että se ei ole väistämätön kehitys. He kehittävät ajattelutavan, jonka avulla teknologiset innovaatiot voivat johtaa laajasti ihmisille jakautuvaan edistykseen.

Teknologian polku voidaan suunnata siten, että innovaatiot tuottavat voimaannuttavia ja demokratiaa tukevia työkaluja ja että niiden hyödyt jakautuvat tasapuolisesti. Se kuitenkin edellyttää, etteivät niitä koskevat päätökset ole vain ylivertaisuudestaan vakuuttuneiden teknologiajohtajien käsissä.

Daron Acemoglu ja Simon Johnson ovat taloustieteen professoreita Massachusetts Institute of Technologyssa. Daron Acemoglulta on aiemmin ilmestynyt suomeksi maineikkaat kirjat Miksi maat kaatuvat ja Kapea käytävä.

Daron Acemoglu Helsingissä 24.4.2019.

Kannen kuva: Robert Delaunay, 1937.

The post Valta ja edistys appeared first on Terra Cognita.

Teknointoilijat ja -kauppiaat maalailevat tulevaisuudestamme ruusuisia kuvia ja pessimistit ennustavat kaiken romahtavan.

Maineikas psykologi Gerd Gigerenzer kertoo tässä kirjassa, miten ja miksi algoritmit eivät ole niin pahoja tai hyviä kuin luullaan ja miten ne usein epäonnistuvat ennustuksissaan. Hän ohjaa meidät näkemään, miten mustan laatikon ratkaisut levittäytyvät, mikä on yksityisyysparadoksi, miten sosiaalinen media ohjaa meitä tykkäyspainikkeella ja ennen kaikkea, ettei älytekonologiaan tule luottaa sokeasti, mutta sitä ei myöskään tule pelätä.

Gerd Gigerenzeriltä on ilmestynyt suomeksi aiemmin teos Riskitietoisuus.

The post Miten säilyttää äly älymaailmassa appeared first on Terra Cognita.

Se on kuitenkin vasta mullistuksen alku. Eri puolilla maailmaa keskuspankit ja valtiot kokeilevat huomattavia uusia rahoitusteknologian mahdollisuuksia.

Kryptovaluuttojen synnyn seurauksena keskuspankit suunnittelevat omia digitaalisia vakaavaluuttojaan.

Suuret yritykset laskevat liikkeeseen omia kryptovaluuttojaan, jotka saattavat nousta keskupankkien valuuttojen rinnalle tai jopa syrjäyttää ne joissakin maissa.

Rahan tulevaisuus tulevaisuus esittelee näiden uusien teknologioiden nykyisen tilan ja pohtii niiden mahdollisia vaikutuksia sekä miten rahan käsite saattaa muuttua vaihdon välineenä ja arvon säilyttäjänä. Se kertoo myös, miten uudet teknologiat tehostavat rahoituspalveluita, tuottavat uusia, käyttäjäkohtaisia rahoitustuotteita, avaavat rahoituksen maailman yhä useammille ihmisille kenties demoratisoiden sitä. Niillä voi olla myös merkittäviä vaikutuksia suurten varantovaluuttojen valtaan.

Eswar S. Prasad on kauppapolitiikan ja taloustieteen professori Cornell universityssa.

The post Rahan tulevaisuus appeared first on Terra Cognita.